keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Luumupuu kukkii


Kerronpa ihan ensin miten tämä juttu syntyi - samalla tulen kertoneeksi siitäkin, minkälaista tämä blogin kirjoittaminen mulla välillä on. Olen kirjoittanut viime aikona vähän harvakseltaan ilman sen kummempaa syytä ja päätin eilen, että tänään pitää synnyttää tekstiä. No, en sitten keksinyt oikein mitään aihetta. Halusin kirjoittaa vaihteeksi ihan omasta elämästä tai arjesta tai muusta ihan tavallisesta asiasta. Päivällä vielä mietin, että jospa pohdiskelisin samaa yrtinkasvatusasiaa, mistä laitoin tänään instaankin.




Kävin vanhemmillani kahvilla nyt illansuussa ja kun kurvasin tieltä kotipihalle, pieni luumupuumme loisti hohtavan valkoisena, täynnä kukkia. En ollut huomannut sitä aikaisemmin, koska se jää vähän piiloon kun lähden pihalta. Siitäpä tuli sitten mieleeni nostalginen nuoruuteni kirja, minkä luin joskus 10-vuotiaana - Rauha S. Virtasen Luumupuu kukkii. Kirja on edelleen tallella ja muistan sen olleen sykähdyttävä lukuelämys silloin. Se ei ole nyt pääasia, vaan se, miten tuo pieni puu toi mieleen kirjan ja siitä sain idean tämän jutun tuottamiseen.




Hyppäsin autosta, hain kameran sisältä ja menin kuvaamaan tuota ihanaa pikku puuta. Olemme katsoneet sitä nyt suurella lämmöllä, sillä viime vuonna siinä ei ollut montakaan kukkaa - eikä siis juuri luumujakaan tullut. Nyt elää toivon kipinä, jospa tänä vuonna onnistuisi.

Sitten juttu eteni niin, että päätin kuvata kaikki kukat pieneltä pihaltamme. Meillä on vain pari vaatimatonta kukkapenkkiä ja niissäkin kukkivat nyt juuri kaikki muut kukat paitsi pionit. Ei siis ole ihan putkeen mennyt meillä kukkasuunnitelma siinä mielessä, että jokin laji olisi aina kukassa kesän mittaan. Piha on nyt kauneimmillaan ja se on vain vihreä sitten kun kukat ovat kukkineet.



Omenapuun kukat aukeavat varmaankin muutamassa päivässä ja vaikka se kukkiikin vain muutaman hetken, on se isona puuna pihan kuningatar. Pionit ovat vielä pienillä nupuilla, samoin särkynyt sydän. Niiden jälkeen ei taida kukkiakaan mitään...

Kukkivat kukat ovat niin kauniita, mutta silti haaveilen pihan muuttamisesta kivien, laattojen ja kuntan peittämäksi helppohoitoiseksi alueeksi, jossa voisi silti kasvaa se luumupuu ja ehkä ihan pieni hyvin suunniteltu perennapenkki, jossa kukkisi jokin laji läpi kesän.




Näin syntyi tämä kirjoitus - pienen luumupuun innoittamana. Välillä suunnittelen pitkällekin aiheita ja teen road-mapin ohjenuoraksi - onneksi - ja välillä taas kirjoitan ihan spontaanisti.

Onkohan tämä Luumupuu kukkii kenellekään muulle tuttu kirja? Minkälaisia kukkia teillä on pihalla tai parvekkeella - kukkiiko teillä läpi kesän?

Kauniita unia,

Maarit

PS Kirjan päällä oleva kukka on maljakossa ollut omenapuu, sillä en raaskinut katkaista yhden yhtä oksaa luumupuusta.




7 kommenttia:

  1. Ihania kuvia <3. Ja aika identtiset pihahaaveetkin, kun itsekin tykkäisin niin siitä kuntasta ja muutenkin mahdollisimman metsämäisestä simppelistä pihasta. Isot luonnonkivetkin (tai mieluiten kallio..) olis toivelistalla, mutta mun kivihaaveesta mies on kyllä jo ilmoittanut, että hän ei niitä ala kuskaamaan, joten se siitä kai sitten :). Kaupungin soramontulta olen joskus iltahämärissä käynyt muutamia kauniita kiviä pöllimässä ja tuntenut siitä huonoa omaatuntoa, mutta luvannut itselleni, että jos joku niitä muutamia kiviä hoksaa kaipailla, palautan heti samaan paikkaan...

    Perennapenkkien ystävä en ole, mutta muutamia kesäkukkia yleensä laittelen ruukkuihin. Kaikkein eniten tykkään kuitenkin lasiterassilla olevasta viljelylaatikostani, jossa kasvattelen yrttejä.

    Ihanaa, lämmintä ja aurinkoista viikonloppua Maarit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamuvirkun terveiset mökiltä! Heräsin jo kuuden jälkeen lintujen lauluun ja joutsenten kumeaan kailotukseen ja niinpä nousin ylös ihanaan aurinkoiseen aamuun. Aamut on niin ihania!
      Kiitos paljon Annukka <3 Nämä oli niin äkkiseltään innostuksissani (ja myös vähän kirjoituspaniikissakin) napsimia kuvia. Tuo kivien pölliminen on tuttua, meilläkin on kerätty kivikkokukkapenkin kivet raksatyömailta... Meillä on sama juttu, mies ei ala sitä tekemään vaan vaatisi pienen kaivinkoneen avuksi ja se tarkoittaa sitä, että sitten pitäisi tehdä kunnon suunnitelma, että siihen kannattaisi ryhtyä. Mutta helppohoitoisuus houkuttelee vuosi vuodelta enemmän.
      Sulla on tainnut ollakin blogissa tämä yrttiviljelmä, niin muistelisin. Yrtit on ns järkeviä viljelykasveja, koska niitä tulee käytettyä varmaan päivittäin ties mihin ruokiin. Ja että voi saksia itse kasvatettuja <3

      Lämpöistä viikonloppua Annukka <3

      Poista
  2. Meillä on tosi pieni piha, mutta kyllä siellä vähän kukkii. Alppiruusuissa on tulipunaisten kukkien nuput, muutama narsissi on vielä kukassa ja mansikan kukat kukkivat jo myös. En todellakaan ole mikään puutarhuri, mutta jos minulla olisii iso piha, tekisin sinne sellaisen englantilaisen puutarhan kunnon kukkamerineen!
    Ihanaa loppuviikkoa sinulle Maarit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Englantilaiset puutarhat on niin ylevän ihania! Eräs kaverini kirjoitti aikoinaan kirjan englantilaisista puutarhoista ja mietin jo silloin miten upeaa olisi joskus päästä kiertelemään niissä - ajattele matkaa sinne maaseudulle, kumpuja, lampaita ja vanhoja maatilojen puutarhoja. Oi että! Kiitos Outi tästä mielikuvamatkailuinspiksestä <3

      Ihanan aurinkoista viikonloppua !

      Poista
  3. Kevät on kyllä kukintoineen ihanaa aikaa. <3 Mun on pakko myöntää, etten itseäni ole hirveästi huvittanut omaa parveketta laittaa, odottelen lähinnä parin vuoden päästä mahdollisesti tulevaa julkisivuremppaa, jonka jälkeen hivenen kulahtaneen parvekkeen laittokin voisi innostaa enemmän.

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on mun mielestä paras vuodenaika ja just nyt tämä aika, kun vihreä on vielä heleää ja joka päivä tapahtuu jotain uutta. Linnut laulavat ja kuhertelevat.
      Mun on taas pakko myöntää, että olen sellainen tyyppi, että jos jokin kohta on rempallaan (niin kuin usein on jokin vaiheessa tai odottamassa korjausta), alan just silloin parantamaan infraa edes hetkeksi, kohottaakseni mielialaani :o) Usein nyhjään tyhjästä vaikka oksia maljakkoon.

      Ihanan aurinkoista viikonloppua!

      Poista
  4. Ah, miten ihania kuvia! Sinulla on taito silmissäsi ja sana hallussasi!

    Luumupuusta tyttäremme haaveilevat ja nyt kuvasi nähtyäni minäkin. Meillä ei vielä hedelmäpuissa ole tietoakaan kukista, kun lehdetkin ovat vasta nupuillaan. Yläpihan aukea on viileä ja vastahan ;) tuo lumikin katosi. Meillä tuota kunttaa ja luonnontilaista pihaa riittää tällä yli hehtaarin tontilla. Hyvä, että voin haaveilla monenlaista ja on tilaa myös toteuttaa. Osaisinpa käyttää moottorisahaa, raivaussahaa ja omistaisinpa pienen kaivinkoneen niin piankos tämä maatilan kasvatti yhden lammen ja pihatien toteuttaisi. Onneksi tuossa naapurissa on alan ammattilaisia, kun toteutuksen aika on käsillä.

    Kukkapenkkimme on talossa aikoinaan asuneen puutarhuri Adolfin perustama ja saattaa siinä olla vielä hänen perujaan jotakin kasveja, joiden reseptimäiseen suunnitteluun olen aivan liian inspiraatiolla elävä. Siellä on iloisesti sekaisin oreganoa, orvokkeja, tulppaaneja, helmilijoja, ruusuja ja tottakai iiriksiä. Jälkimmäisiin haluaisin panostaa ja pari uutta pioniakin olisi kiva juttu. Toiveeni on saada kukkia koko kasvukauden omasta pihasta erilaisiin pikkukimppuihin, joita tykkään asetella ympäri kotia somisteiksi. Listalta unohdin noin miljoon vuohenputkea, joiden kanssa minulla on viha-rakkaus -suhde.

    Toiveikkain kevätterveisin Tuija

    VastaaPoista