sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

Huawei P30 Pro - koukussa kameraan


Yhteistyössä Huawei Suomi

Kesän kynnyksellä tuli niin ihana viesti, etten vieläkään meinaa uskoa sitä todeksi. Blogini, tai siis oikeastaan minut, oli valittu uuden Huawei P30 Pro -puhelimen vaikuttajaporukkaan. Ensin leijuin innosta, sitten iski epätoivo - miten osaisin taikoa kuviksi ajatuksiani niin, että lunastaisin paikkani tämän upean puhelimen vaikuttajatiimissä.

Minulla oli ennestään käytössä Huawei, samoin miehelläni, joten puhelimen maailmaan sujahti helposti, koska käyttöjärjestelmä oli tuttu. Eikä android-järjestelmä ole vaikea muutenkaan, enkä enää vaihtaisi pois. Mitään syytä ei olekaan, sillä tähän puhelimeen tulee jatkossakin kaikki päivitykset entiseen tapaan, joten syytä huoleen ei ole. Huawei P30 Pro -puhelimen ulkonäkö on aivan omaa luokkaansa. Se on ohut ja linjakas (niinkuin toivoisi itsensäkin olevan :)) Iso näyttö kaartuu reunojen yli ja ainakin itse olen jäänyt aivan koukkuun tähän laajaan kuvapintaan. Kun vielä säädän näytön kirkkautta valoisammalle, pystyn ikänäköisenä lukemaan pientäkin teksiä iltaisin, koska kuva on niin selkeä.




Aloin sitten miettimään, että jatkan samaan malliin kuvaamista. En ole ammattikuvaaja ja kuvaan kaikki kuvat itse, paitsi asukuvia kuvaa yleensä mieheni - nykyään jo ihan patistelematta. Käytän minijärkkäriä paljon, mutta nyt edellisen Huawein myötä joukkoon, myös blogiin, on tullut puhelimella otettuja kuvia. Haluan ottaa mahdollisimman hyviä - ja visuaalisesti kauniita - kuvia ja näen vaivaa välillä paljonkin. Niin että ne toimivat inspiraation lähteenä katsojille, mutta niissä pitää silti olla läsnä elämisen makua ja tuntua. Puhelin on nykyään aina mukana, myös kamerana.

Keräsin tähän juttuun niitä pointteja kameran käytöstä, mitkä ovat itselleni tärkeitä. Puhelimen Leica neloiskamera on helppokäyttöinen ja pitää sisällään aloittelijankin kuvaamista helpottavia automaattisia toimintoja, jotka lähentelevät järjestelmäkameran ominaisuuksia, kuten värin voimakkuuden säätö, tekoäly ja todella helppo laajakulma.


1. Tekoäly

Allaolevat kuvat otettiin illalla, kun aurinko alkoi laskemaan. Vasemman puoleiset kuvat on otettu perusasetuksilla ja oikeanpuoleisissa on käytetty tekoälyä. Tekoäly tasoittaa valo- ja varjokohdat, ja toimii hyvin hämärässä tehden kuvista pehmeämmät, mutta silti terävät.
Kamerassa on myös valovoimainen yö-toiminto, jolla kuvaaminen onnistuu lähes pilkkopimeälläkin.




2. Hybrid zoom

Tätä toimintoa olen kaivannut paljon! Edellisellä puhelimellani zoomaaminen ei onnistunut mallikkaasti, mutta nyt tällä voi kuvata - ja valita yhdellä napin painalluksella - joko 5x tai jopa 10x zoomin. Alla olevissa kuvissa on käytetty 10x zoomia ja kuva säilyy erinomaisen tarkkana myös silloin. Reissuissa hyvin tarpeellinen monissa tilanteissa, kun ei pääse lähelle kohdetta.





3. Syväterävyys / makrokuvaus

Kuvasin nämä kuvat Muotokuva -asetuksella. Se terävöittää kohteen ja pehmentää taustan. Makrokuvauksella pääsee todella lähelle kohdetta, jopa parin cm päähän.




4. Ultralaajakulma

Täytyy tunnustaa etten ollut tajunnut tämän ominaisuuden mahdollisuuksia aiemmin; en tiedä oliko edes aiemmassa puhelimessani tämä toimintoa. Olen niin kaivannut sekä sisustus- että maisemakuviin matkoilla huomattavasti laajempaa kuva-alaa. Tämäkin Laaja -toiminto löytyy helposti, kun kamera on auki ja kuvausvalmiina - voit vain yhdellä napauksella muuttaa laajaksi ja toisella takaisin perusasetukseen tai zoomaukseen. Tämä on niin helppoa, että onnistuu vaikket olisi koskaan kuvannut Huaweilla.
Allaolevissa kuvissa yläkuva on ns. peruskuva ja alapuolella sama kohde Laaja -asetuksella.






Puhelimen näyttö on iso, siis todella iso - reunasta reunaan ja se on merkittävä juttu verrattuna vanhempiin puhelimiin. Vaikka puhelimen koko on inasen isompi kuin entinen, silti se on tyylikkään ohut ja kuvien katsominen tältä näytöltä on silkkaa luksusta.





Insta storystä löytyy nyt kuvatarina Merikarvialta, kauppareissun varrelta. Jos et ole käynyt täällä kaunissa merenrantapitäjässä, tervetuloa katsomaan.
Ja tänään kuvasin upean joutsenlennon Selkämeren saaristossa - se oli niitä hetkiä, joita tulee harvoin. Jos olisin alkanut viritellä järkkäriä, se hetki olisi livahtanut ohi. Sekin löytyy Instasta.

Kiitos Huawei Suomi tästä niin ihanasta yhteistyöstä!

Hei hei Huawei-terveisin!

Maarit






sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

4 päivän matka Costa Bravalle - hotellilöytö ja suosikkipaikat


Teimme vapun jälkeen neljän päivän matkan Costa Bravalle, Kataloniaan. Olemme käyneet aikaisemmin vain Barcelonassa, mutta sen enempää ei ollut kokemusta tuon upeaksi kuvatun rannikon paikoista eikä maisemista. Löysimme kivan hotellin ja listasin tähän juttuun parhaat palat ja nähtävät reissusta. 

Kevät oli kolea ja päätettiin tehdä pieni hyppäys Espanjaan. Meillä kävin aikamoinen tuuri matkan varauksen kanssa, sillä löysimme hotellin etsiessämme äkkilähtöjä Top10 -matkojen sivulta. Olemme aika hintatietoisia ja tarkkoja siitä, mitä ja mistä maksamme ja niinpä päätimme tutkia huviksemme mitä sama matka maksaisi omatoimisena. Matkanjärjestäjän kautta kokonaishinta (lennot ja hotelli 4 yötä) oli yhdeltä 475 e. Finnairin kautta suorat lennot olisivat olleet 270 e, mutta L'OL Travelin kautta täsmälleen sama lento maksoi 165 e. Loppujen lopuksi me maksoimme 295 e per henkilö koko hommasta, kun hotelliyön hinta oli 65 e kahdelta sisältäen aamiaiset (runsaat ja terveelliset!). Ajankohta oli off-season, joten hinnat olivat hotellissa edulliset. 


Lensimme Barcelonaan, josta jatkoimme matkaa autolla 100 km:n päähän, kohti Lloret de Maria. Matka kesti noin tunnin ja huomasimme aika pian, että olimme valinneet oikean kaupungin siinä mielessä, että maisemat eivät olleet kovin ihmeelliset Barcelonan ja majapaikkamme välillä - ei siis sitä mitä olimme tulleet tänne hakemaan ja kokemaan - turkoosin sinisiä poukamia ja jylhiä kalliorykelmiä. Ne alkoivat oikeastaan vasta Lloret de Marin jälkeen. Rantatietä hurruuttelu kesti tolkuttoman kauan, koska pikku kylissä oli melko paljon liikennettä ja kapeat kadut - jälkikäteen ajatellen sen pätkän olisi voinut taittaa hyvin motariakin pitkin.

Tästä tulikin aika pitkä juttu, mutta pääasiassa kuvina - toivottavasti jaksat katsella :)




1. Hotelli Delamar - Lloret de Mar

Hotelli oli todellinen löytö - mutkaton ja tyylikäs. Se sijaitsi parin sadan metrin päässä rannasta Lloret de Marin keskustassa. Hieman huolestuneina luettiin arvosteluja - varauksen tehtyämme - että sinne kuuluu lähikadulta bilemeteliä, mutta tähän aikaan kaudesta siellä oli rauhallista. Mutta varmasti tilanne on toinen, kun nuoret brittituristit ilmaantuvat lomailemaan.
Se oli hotelli, missä on kaikki. Ihan parasta oli katolle rakennettu valtavankokoinen terassi- ja baarialue,  missä oli isot uima-altaat ja hyvää ruokaa tarjoava ravintola. 
Emme yleensä syö hotellissa, mutta nyt päätettiin tehdä niin, sillä olimme ajatelleet ajella autolla rannikkoa pitkin eikä silloin jaksa enää lähteä illalla hakemaan ravintoloita. Kaupunki osoittautui myös olevan enemmän kallellaan pikaruokapaikkoihin - varmaan sen vuoksi että se on brittien suosiossa. Hotellin ruoka on aivan fantastista. Siellä oli 15 e maksava buffa enkä yhtään liioittele, kun sanon että se on parasta hotelliruokaa, mitä olemme kokeneet reissuillamme. Tuotetta, terveellistä, herkullista, lihaa, kalaa, kanaa, hedelmiä, leivonnaisia!
Emme lähtisi tänne sesonkiaikaan, mutta sen ulkopuolella tämä on mitä parhain kiintopaikka, jos reissaa autolla lähialueella. Yksi parhaista hinta-laatusuhteeltaan, ja hotelli, mitä kamerakin rakastaa.





Kattoterassilta oli huikeat näkymät kukkuloille ja toiseen suuntaan punaisten kattojen yli merelle. Valtavat uima-altaat, istuskeluryhmät ja ravintola ovat mitä mainioin paikka iltapäivän lehvähdykselle auringossa.





Muutamia kuvia itse kaupungista. Siellä on pieni vanha keskusta, jonka ytimessä on pikkuruinen kirkkoaukio, mutta sanoisin, että se on enemmänkin aika peruskaupunki kuin sellainen mikä on nähtävä. Parasta antia ovat ehdottomasti uimarannan molemmin puolin lähtevät luontopolut.









2. Patikointiraitit Lloret de Mar'issa

Pitkin Costa Bravan rannikkoa kulkee eri pituisia kävelyreittejä, ne kiertävät poukamien kainaloissa, nousevat kallioiden kuvetta ylös. Joskus polku on pahanen kivipolku ja saa olla tarkkana kävellessään, lipsumista varoen. Reittiohjeita löytyy kaupunkien sivustoilta.

Allaolevat kuvat ovat Lloret de Marista etelään suntautuvan polun alkuvaiheilta. Se alkaa leveänä uimarannalta, koukkaa kapeampana kohti palmujen katveessa olevaa kahvilaa, mistä on henkeäsalpaavat näkymät, ja jatkaa siitä eteenpäin. Baari näkyy alakuvissa palmujen takana.






Lloret de Marin rannan vasemmalta laidalta eli pohjoiseen lähtee reitti, joka on nimeltään G92. Se on paikoin aika huonokuntoinen ja ainakin alussa on kymmeniä kapeita portaita, joiden kapuaminen oli itsellekin vähän raskasta. Ilma oli silloin pilvinen ja melko tuulinen - voin vain kuvitella mitä se on helteellä. Mutta reitti on niin upea! Pinjat kasvavat rinteillä lähes vaakatasossa kurkottaen kohti turkoosia merta. Meri kuohusi valtavalla voimalla kohti kalliojyrkänteitä, vähän pelottavankin näköistä mutta upeaa.











3. Automatkalla Costa Bravaa pohjoiseen

Kun lähdimme autoilemaan kohti pohjoista, kiertelimme matkan varrella lähes kaikki pikkukylät. Sanoisin kuitenkin, että ainakin tämän eteläisen Costa Bravan paras anti on silti nämä rannat ja rantaviivaa pitkin mutkittelevat tiet. Lounaspaikoiksi matkan varrella olevat kylät sopivat mainiosti, mutta me emme viihtyisi niissä pidempään, koska ne olivat niin pieniä ettei tekemistä tai lenkkeilyä riittäisi tarpeisiimme.

Allaolevat kuvat ovat Cala d'Aiqua Xelidasta, Tamariun kylän jälkeen. Löysimme tämän aivan sattumalta, kun valitsimme pienestä risteyksestä summan mutikassa väärän tien ja se johtikin näin henkeäsalpaavaan niemennokkaan.








Tamariu
Tamariu

Llafranc
Pienet kaupungit olivat melko samanlaisia, lahden poukamiin aikoinaan rakennettuja. Muutama ravintola ja kauppa - ei juuri muuta. 


3. Girona

Suunnitelmissa oli alunperin ajaa enemmänkin pohjoisen suuntaan, kohti Ranskan rajaa ja käydä tutustumassa mm. Cadaquésiin, missä Dali ja Picasso viihtyivät ja inspiroituivat sekä kukkulan päällä olevaa keskiaikaiseen Palsin kylään. Matkanteko mutkittelevaa rantatietä pitkin oli kuitenkin niin hidasta ja aikaa vähän, että päätimme jättää ne väliin. Oltiin kuitenkin ajettu jo yhtenä päivänä ylöspäin ja jätettiin ne maisemat muhimaan mieliin.

Ilmat olivat tuohon aikaan vaihtelevat, siinä 16-20 astetta päivisin. Välillä tuuli, välillä hikoilimme lähes helteessä ja illat olivat varsin viileät eli aika tyypillinen sää Pohjois-Espanjan keväässä. Yhtenä pilvisenä päivänä päätimme pistäytyä Gironassa, Gironan maakunnan pääkaupunkiin. Se ei ollut meillä alunperin ajatuksenakaan, sillä kaupungista ei ollut juuri mitään mielikuvaa. Googlettaminen herätti kuitenkin kiinnostuksen ja koska matkaa oli vain noin 40 km, se tuntui sopivalta retkikohteelta. Pieni kaupunki sulatti sydämeni heti! Jos rannalla oli pilvistä, niin täällä porotti täydeltä taivaalta.






Kaupungin keskellä virtaa Onar-joki, joka jakaa sen uuteen ja historialliseen puoleen. Pastellinväriset talot reunustavat jokea kuin Venetsiassa. Punaisen sillan on suunnitellut Gustave Eiffel v 1876 ennen kuin alkoi suunnittelemaan Eiffel-tornia. Sillalla on kiva idea, pitkät 'rottinki'tötsät, jotka on suunnattu niin, että niiden läpi katsoessaan näkee jonkin nähtävyyden - kuvassa pilkistää katedraali.










Kaupungin vanhaa puolta, missä pääasiassa kuljimme, leimasi viehättävät pienet kävelykadut, lukuisat terassit ja kahvilat, pienet liikkeet - ja kaikki keskellä historian havinaa. Temps de Flors eli kukkafestivaali oli juuri alkamassa ja kaikkialla häärättiin kukkien parissa.
Paljon jäi silti kokematta, sillä olisi pitänyt jäädä ainakin yhdeksi yöksi, että olisi ehtinyt nähdä enemmän tästä ihanasta kaupungista, mikä muistutti mielestäni jollain tapaa Palmaa.

Voisin sanoa, että lähtisin vielä uudelleen Costa Bravalle nimenomaan sesongin ulkopuolella, kun siellä on melko rauhallista. Ottaisin repun mukaan ja hyvät lenkkarit ja lähtisin reippaillen nuuhkimaan raikasta Välimeren tuoksua.

Maarit

PS Mies oli ottanut puhelimellaan niin hienoja kuvia, että niitä onkin joukossa suorastaan liuta.