sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Kohti tuttua valkoista kylää


Aurinkorannikko viileni ja pilvet muuttivat taivaan harmaanpuhuvaksi, joten tämä päivä oli sopiva pienelle road-tripille. Vuokraamme auton aina koko kuukaudeksi, mikä mahdollistaa myös ennalta suunnittelemattomat lähdöt, jolloin keli sanelee päivän ohjelmaa. Emme ole vielä juuri liikkuneetkaan lähiympäristöä kauempana, joten nyt oli jo aika. Suuntasimme kohti Marbellaa ja kävimme matkan varrella Capobino Beachilla. Siellä tuulee usein ja vaikka matkaa meiltä oli parikymmentä kilometriä, puhuri siellä oli aivan eri luokkaa. Surffaajien leijat poukkoilivat tuulessa ja vaahtopäät täplittivät meren.



Suuntasimme kohti Marbellaa, sillä olen käynyt siellä vain kerran, kävelemässä satamassa. Mielikuva paikasta oli turistivoittoinen ja se osoittautui oikeaksi. Keskusaukio oli täynnä ravintoloita, tuoleja vieri vieressä, ruokailijoita vielä tiheämmässä. Paikka ei poikennut mitenkään muista vanhoista kaupunginosista, missä olemme täällä käyneet. Kiertelimme nyt vain vanhassa kaupungissa emmekä näin alkumatkasta poikenneet istumaankaan mihinkään, koska matka jatkui kohti vuoristoisempia seutuja. Jäin ihmettelemään kohteen suosiota.

Marbella


Marbellasta matka jatkui pohjoiseen ja kohti hyvin autenttista Ojenin pientä valkoista kylää. Olemme käyneet siellä aiemminkin, mutta sen viehätyksestä kertonee se, että se veti puoleensa uudelleen. Lounas Ojenissa - ei pöllömpi ajatus. Matkaa sinne on vain kymmenisen kilometriä, ilmapiiri täysin toinen. Taidettiin olla ainoita turisteja lähes autiolla aukiolla. Vanhassa keskustassa rinteen alaosassa ei juuri ole muuta kuin kirkkoaukio ja reunoilla muutama kuppila. Kirkon seinällä kiipeilee sitkeästi sitruspuu vuodesta vuoteen. On lohduttavaa nähdä pysyvyyttä ja että myös litteä puu tuottaa sitkeästi hedelmää. 

Aukion baareissa istuskeli vain muutamia paikallisia pyhätamineissa ja olo oli oli vähän outo, kun me olimme liikkeellä farkuissa ja fleeceissä. Silti meinasi tulla kylmä kosteanviileillä tuoleilla istuessa. Tilanne parani tuntuvasti, kun tirisevät cambas pil pil -annokset kiikutettiin pöytään. Niitä jouduttiin odottamaan kotva, mutta aika meni rattoisasti kun seurattiin pikkiriikkisen paikan isäntäparin touhuja ja juttelua asiakkaiden kanssa, jotka kaikki olivat ilmiselvästi naapurustoa. Ehkä meitäkin seurattiin, sillä kuulin sanan 'finlandia'. Odottamisen antoi helposti anteeksi, sillä näillä autenttisilla hetkillä ei ole hintaa eikä saa kiire painaa. Rouva raapusti paperille hinnaksi 24 euroa (alkupalat (talolta), 2 annosta rapuja, 3 pientä olutta, espresso sekä cortado; molemmat kahvit aateloitiin vielä Baileys'illä, jotka talo tarjosi). Rapujen listahinta oli 12 euroa kappale, joten joko rouva oli erittäin höveli tai laskussa sattui jokin finlandia-fiba. Tai sitten oli vaan hyvä päivä. 


Ojenista palasimme huikean mutkaista vuoristotietä Mijas Pueblon -kylän yläpuolelta. Näille teille ei kannata lähteä mutkittelemaan kiireessä, sillä paikalliset ajavat tottuneesti kovaa ja kurvit tuntien. Turistien kannattaa olla nöyriä ja jarrutella mutkissa, ettei jää toiseksi. Sieltä selvittiin kuitenkin ja neljän tunnin reissu oli virkistävää vaihtelua peruspäivään. Meille ainakin tämä oli hyvä päivä.

Oletko sinä käynyt näissä paikoissa ja minkälaisia ajatuksia sinulla on? Onko muita kivoja reissukohteita, mihin täältä Aurinkorannikolta kannattaisi suunnata?

Maarit


keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Ensitunnelmat Espanjasta - parfymoitu hissi ja muita havaintoja


Laskettiin, että tämä on meille jo viides pidempi marraskuun reissu Espanjaan. Olemme asuneet niistä neljä täällä Fuengirolan ympäristössä ja viime vuonna kokeilimme vähän ylempänä olevaa rantakohdetta, Torreviejaa.
Vain kerran olemme olleet täällä maaliskuussa ja se oli niin kolea ja viileä reissu, että se taisi jäädä ainoaksi.


Asumme nyt matalassa kerrostalossa Torreblancassa, Mijaksen vuoriston alarinteellä. Pidimme aiemmin itsepintaisesti kiinni siitä, että asunnon piti sijaita meren rannalla. Kokeiltuamme sitä muutaman kerran, ymmärsimme marraskuiset tuulet ja auringon liikkeet paremmin, ja otimme opiksemme. Löysimme tämän asunnon (taas) pitkällisen ja lähes turhauttavan etsimisen jälkeen. Asuntoja on vaikka kuinka paljon vuokralla, mutta valitettavan huonokuntoisia, kummallisesti sisustettuja ja usein sisäilmaongelmaisia. Haaste onkin siinä, että ne eivät näy päälle päin eikä niistä mainita mitään. On tultava paikan päälle ja aistittava itse tilanne, mikä on astmaatikolle ikävä tapa tehdä havaintoja.


Lämpötila on laskenut lokakuisesta kolmestakymmenestä noin 20 asteen kieppeille. Sekin on riittävän lämmin, koska haluamme kävellä reippaita, pitkiä lenkkejä rannalla. Kuumempi olisi liian kuuma tässä iässä. Onneksi en pakannut mukaan hellevaatteita, sillä tähän aikaan ei niille ole käyttöä. Rannalla toki tarkenee ja voi käydä raikastavalla uinnilla, mutta kaupungille ei hellevaatetuksella ole juurikaan asiaa. Paras pukeutumisvinkki tähän vuodenaikaan on kerrostaminen ja iso huivi laukkuun, minkä voi tarvittaessa kietaista kaulaan tai hartioille. 

Ranta on noin 400 metrin päässä, muutamien mutkien takana, joten lenkkarit on kovalla käytöllä. Niillä on kevyt tallustaa - etenkin kun pitää päästä takaisin kämpillekin tai siis kavuta. Otetaan se ihan liikunnan kannalta. Kiipeämisellä on etunsakin, sillä tähän asuntoon kuuluu iso kattoterassi, joka on tällä sijainnilla kullanarvoinen. Voit tuijotella grillatessa vuorenhuippuja ja syödessä ihailla kimaltelevaa merta. Malaga-Fuengirola -juna kiitää alapuolella kalliosolassa. Mutta ei se häiritse, niiden ääni on vaimea verrattuna vanhanaikaisiin kakstahtimopoihin. 
Kirjoitan lisää asunnosta toisessa postauksessa, nyt enemmän näistä ensi tunnelmista Aurinkorannikolla.



Tässä muutamia havaintoja ja ensi tunnelmia.
Talon hissi on parfymoitu huolella ja vahvasti, niin oli myös asunnon vessat. Onneksi ne alkavat nyt haihtua, paitsi hissistä - se varmaan hajustetaan joka aamu. Siesta-aikaan kauppaan on hyvä mennä, sillä paikalliset ovat silloin muualla, siestalla vissiin. Kadut ja liikenneympyrät ovat sen sijaan täpötäynnä koteihinsa kiireellä suhaavia kuskeja. Yritetäänkin aina löytää sopiva ajankohta kaupassakäynnille. Leivänmuruja on aina tiskipöydällä. Se hyväksytään, sillä se tarkoittaa paksukuorista ja rapeaa barra rústicaa (joka maksaa 45 centtiä, on pitkä ja aina juuri paistettua). Ja jota pitää aina olla saatavilla. Astianpesukoneeseen jäi vedet ensimmäisen viikon aikana ja nyt odotetaan korjaajaa tai vaihtoa. Mañana... No, täytyy sanoa silti, että tähän asti kaikki on tämän välitystoimiston kanssa hoitunut ensiluokkaisesti ja kohteliaasti. Lokit patsastelevat edelleen samalla rannalla, samalla kohdalla kuin kaikkina näinä vuosina. Ehkä on uusi sukupolvi, en tosin tiedä niiden elinikää. Ruokakauppaan meno on ilo. Ja kokkaaminen, se on yksi niitä suurimpia nautinnon aiheita täällä. Laatu, valikoima, tuoreus sekä hinta. Todella edullinen hinta. Kun on näin pitkään matkalla ja asunto hyvä, haluamme kokata itse mahdollisimman paljon ja niin olemme tehneetkin. Meno on siis aikalailla samansuuntaista kuin ennenkin, mutta yksi iso muutos on nyt havaittu: tänne niin tyypillisten kellertävien kivitalojen julkisivuja maalataan valkoiseksi.

Näistä jatketaan sitten seuraavassa Fuengirola-jutussa.

Mitä muuten haluaisit tietää tästä alueesta tai oleskelusta täällä? Yritän vastata tällä kokemuksella mitä meillä on...

Maarit

Blogiani voit seurata Facebookissa ja Instagramissa: @sopusointuja_lifestyle. Sinne tulee info aina uusista jutuista.




sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Kaksi ravintolaa - kaksi eri pikkujoulutunnelmaa

Pressitilaisuudet / Ravintola Loiste & Ravintola Virgin Oil

Kun avasin tänään somekanavat, putkahti sieltä jo jouluisia juttuja - joku oli leiponut ensimmäiset tortut, joku oli kerännyt havuja maljakkoon ja pieniä pikkujoulujakin on ehditty viettämään. Nyt voisi olla sopiva aika miettiä tulevaa juhlakautta, pikkujouluun ja jouluun virittäytymistä - maistuisiko jouluinen lounas arvokkaassa ympäristössä vai railakas ja värikäs maailmanluokan pikkujoulushow?

Olen saanut tilaisuuden käydä tutustumassa pr-tilaisuuksien puitteissa kahteen hyvin erilaiseen pikkujoulutunnelmaan, upeaan Ravintola Loisteeseen ja värikkään vauhdikkaaseen Insomnia-Show & Dinneriin Ravintola Virgin Oilissa. Molemmille on tilauksensa - sehän riippuu seurasta.

Ravintola Loiste



Ravintola Loiste sijaitsee ihan Helsingin ytimessä, Original Sokos Hotel Vaakunan kattokerroksessa ja sieltä on huikeat näkymät yli ydinkeskustan. Muistelin, että olen käynyt viimeksi Vaakunan ravintolassa syömässä katkarapuja ja siitä on kauan! En muista sisustuksesta juurikaan, koska olin nuori ja asiaan kuului että katkisbuffan antimia syötiin ulkona terassilla.

Olisi kannattanut katsella ympärille, sillä funkkisravintolan puitteet ovat ainutlaatuiset. 50-luvun tunnelma on läsnä, silti henki moderni. Nyt, toisella käynnilläni reilut 30 vuotta myöhemmin, olin tutustumassa joululounaaseen. Silläkin on historia, osa jouluruoista on säilynyt listalla olympiavuosilta. Runsas joulupöytä sisältää klassikkoja sekä uusia makuja. Alkupaloiksi muun muassa mätivalikoima, merianturaterriiniä, hirvipateeta ja savuporotartaria. Lämpimässä pöydässä on tarjolla perinteiset jouluruoat sekä lipeäkalaa ja joulumakkaroita. Jälkiruokina appelsiini-pannacottaa ja piparkakku-suklaamoussea.

Puitteet olivat juhlavat, silti tunnelma mutkaton ja mikä parasta, lapsille on myös iso leikkinurkkaus ravintolan yhteydessä.

Sädehtivä Minna Kristallikimarasta

Loisteen joulupöytä 9.–20.12.2019, ma-pe klo 11-15.30 ja lauantaisin klo 13-16.
Original Sokos Hotel Vaakunan 10. kerros, sisäänkäynti Kaivokatu 10.
Hinta 64 e / aikuinen, lapset 3 e / ikävuosi (3-12 v)
www.ravintolaloiste.fi




Ravintola Virgin Oil

Virgin Oil'in tunnen rentona italialais-tyyppisenä ruokapaikkana, mihin on helppo sopia kaveritapaamiset keskeisen sijainnin takia ja olen viimeksi tavannut siellä ihana illan puitteissa entisiä koulukavereitani.

Nyt vietin täällä pr-illan vauhdikkaan Insomnia-shown sekä notkuvien italialaisherkkujen äärellä. Kuumien klubi-iltojen aikana reissataan Roomasta Puerto Ricoon sekä radioaaltojen että live shown tahdeissa. TKK:sta tutut tanssijat Matti Puro ja Katri Mäkinen tähdittävät huikeaa esitystä ja musikaalitähdet Lauri Mikkola ja säteilevä Eveliina Mattila esittävät tuttuja ja mukaansatempaavia kappaleita. Mukaan saa - ja pitää liittyä, jos tekee mieli tanssia.

Ohjelmapakettiin sisältyy shown lisäksi notkuva italialainen buffet-pöytä sekä aperitiivi. Show on rytmitetty siten, että esitysten välillä on mahdollisuus jutustella sekä nauttia herkullisesta italialaistyyppisestä buffetista, joka on tarjolla esityksen ajan. Ruoka oli kerrassaan erinomaista ja ilokseni oli myös paljon erilaisia kasviksia.

Alkuruokina oli mm. Caesarsalaattia scampin pyrstöillä, prosciuttoa, coppakinkkua, Talleggio-
ja Gorgonzola-juustoa, viikunaa ja viinirypäleitä, mansikkamoussea, artisokkaa, tomaattisalsaa ja tuoremakkaraa. Värikästä ja raikasta!
Pääruokana yön yli haudutettua porsaan potkaa (suli suussa!) kolmella kastikkeella ja salviaperunoita.
Jälkiruoaksi suklaa-aprikoosileivos ja amarettovaahtoa.





Insomnia Show & Dinner, 14.12.2019 saakka. Virgin Oil, Kaivopiha.
Hinnat ja esitysillat: www.virginoil.fi


Vietätkö sinä pikkujouluja, käyttekö ravintolassa vai juhlataanko teillä kotona? Oletko käynyt show&dinner -klubi-illoissa? Tämä oli muuten itselleni ensimmäinen ja oli ihan mahdottoman viihteellinen ja kiva tapa kuunnella ja katsoa hyvää showta ja syödä siinä samalla. Tulimme viettäneeksi blogikamujen kanssa samalla omat ex-tempore -pikkujoulut!

Maarit

perjantai 8. marraskuuta 2019

Meikkivärejä ja -vinkkejä aikuisille - nämä sopivat useimmille!

Sisältää PR-näytteitä

Saan paljon kyselyjä erityisesti luomiväreistä-  mikä väri olisi hyvä aikuiselle naiselle? Sellainen, mitä on helppo laittaa ja myös osaisikin? Ymmärrän hyvin, että luomivärin käyttö on vaikeaa eikä meikkijutut helpota kovinkaan paljoa tilannetta - ne ovat jotenkin niin monimutkaisia omastakin mielestäni. 
Suosin itse useinmiten yhden sävyn taktiikkaa. Se on helppoa ja pomminvarmasti jokainen osaa laittaa sen luomilleen, mutta siihen liittyy vain yksi mutta - mikä on oikea väri? Ja kuinka tumma sen pitää olla, niin että se toimii koko luomelle laitettaessa.


Keräsin tähän muutaman idean syksyn uusista väreistä sekä yhden tekemäni löydön, silmieni sävyä korostavan värin.
Tässä on muutama vinkki myös huulimeikille, joten jos suosit luonnollisia sävyjä, tästä saattaa olla iloa sinullekin.


Physician Formulan valikoimissa on monenlaisia paletteja. Erityisesti näissä isoissa sekä 4 sävyn paleteissa on hyvät ja monikäyttöiset aikusille sopivat värit. Niiden sävyt ovat harmonisia ja helppokäyttöisiä. 
Yllä oleva paletti Butter Eyeshadow Palette / Sultry Nights* sisältää luumua, lämpimiä toffeen sävyjä, hyvät beiget, erinomainen siniharmaa, khaki sekä highlighter-sävyjä. Paletissa on monta medium-tummaa sävyä, mitkä sopivat hyvin yhdellä sävyllä tehtävään pikameikkiin. Ja iso plussa siitä, että siinä on mukana myös mattasävyjä ja hohdeväreissäkin on vain vähän tasaisesti hohtavaa pigmenttiä, ei glitteriä eikä poskille varisevia hippusia.
Saatavilla mm. Citymarketeista. Voh n. 24,90.

Isadoran syksyn luomiväri 20 Urban Jungle

Jos kaipaat vähän hohdetta, mutta hillittyjä värejä, Isadoran uusista luomiväripaleteista löytyy molemmat.  Isadoran vahvuus meikeissä on ollut aina upean hillitty ja tarkoin mietitty, monille sopiva värimaailma. Tarkoitan tässä nyt klassisia ja helppokäyttöisiä värejä. Ne on myös meille aikuisille ihan täydellisiä. Sekä luomiväreistä että huulimeikeistä löytyy ihania perusvärejä. Toki juhlaankin, mutta itse en käytä tai tee erikseen juhlalookia - samalla tutulla kaavalla mennään aina. Teen sen vain tarkemmin ja rajaan huolellisemmin ja niin edelleen.

Kauden uudet 4 sävyn paletit* ovat maanläheisiä ja sellaisia 'muted' -sävyjä eli taitettu vähän utuisiksi. Voh n. 16,90

MAC A77 Scene


Värin valinnassa yksi suositus on käyttää omien silmiesi kanssa samanhenkistä sävyä. Toinen suositus on valita vastaväri ja itselleni ne ovat lämpimät ruskeat sekä luumuvärit, sillä omat silmäni ovat siniharmaat ja hailakan väriset. Niiden sävyä korostavat siniset, mutta en koe niitä omakseni. Olen etsinyt sopivaa sinertävää tai inasen harmaaseen tai lilaan menevää sävyä ja nyt olen löytänyt sopivan. Se on MAC'in A77 Scene, harmahtava laventeli. 

Levitän sitä isohkolla siveltimellä koko luomelle. On tärkeää huolehtia siitä, että väriä tulee myös aivan ripsien juureen, mutta hyvin ohuelti ettei kokonaisuudesta tule liian tummaa. Väriä pitää laitaa selvästi myös luomivaon yläpuolelle, häivyttää kohti kulmakarvoja. Näin vältetään se, että silmät näyttävät tummilta ja pieniltä 'viiruilta' - sen sijaan koko silmä näyttää isommalta ja meikki pehmeämmältä.

Tämänkin värisävyn kanssa on oleellista, että tehdään rajaus, ja aivan ripsien juureen ylös sekä alaripsiin. Alaripsiin rajauksen voi tehdä pelkästään luomivärillä ohuella siveltimellä. Tai - tehdä ensin todella ohut rajaus kynällä ja pehmentää sitä tällä samalla luomivärillä.
Isadoran ohut automaattirajauskynä, Intense Eyeliner*, on muuten aivan super tämmöiseen hentoon ja ohueen rajaukseen.

Tässä kuvassa MAC'in harmahtava laventeli luomiväri ja kevyemmät rajaukset

Tässä luumunvärinen luomiväri sekä reilummat rajaukset sekä ylhäällä että alhaalla

Yleisenä vinkkinä sanoisin, että aikuisen ei kannata käyttää liian vaaleita sävyjä luomilla, sillä ne korostavat turhaan roikkuvia luomia ja ryppyjä. Vähän tummempi sävy, kuten kaikki ylläolevat esimerkit ja riittävän ylös häivytettynä, nostaa katsetta uskomattomalla tavalla.

Kiko huulipuna 319 ja huulikiiltokynä 12

Metsästän jatkuvasti sopivia huulimeikkivärejä. Kokeilen, koekäytän ja totean kerta toisensa jälkeen, etten vain osaa olla kirkkaissa väreissä. Nyt metsästin täällä tämmöistä tummempaa nuderoosaa, joka antaisi huulille hiukan enemmän väriä ja löysinkin aika kivat värit Kikosta.
Huulipuna on Velvet Passion Matta, sävy 319. Se näyttää aika tummalta puikossa, mutta levitän sen siveltimellä ja silloin se on aika lailla tuon kuvan mukainen huulten sävyä syventävä. Toinen löytö oli kynämäinen Pencil Lip Gloss sävy 12. Sekin on 'sammutettu' pehmeä roosakanerva. 

Vasemmalta: 54, 64 ja 56

56 Vintage Rose

Isadoran kauden uusissa Metropolitan -väreissä on aivan täydelliset kiiltovärit huulille. Jos haluat vain vähän väriä, mutta paljon kiiltoa, niin tämä on mitä mainioin huulituote. Glossy Lip Treat'issä* on kolme eri tyyppistä väriä: persikkainen 54, lämmin roosa 64 sekä viileämpi roosa 56, minkä otin mukaan matkalle. 
Voh n. 16,90

Miten on, onko sinulle haastavaa löytää luomivärisävyä? Mikä on se suurin ongelma, miksi jätät sen ehkä ostamatta? Vai oletko löytänyt jo huippuvärin itsellesi?

Maarit

* Tuotteet saatu - PR-näytteitä