sunnuntai 15. syyskuuta 2019

(Ihan)uudet - matkakosmetiikan huiput Palman reissulla


* sisältää pr-näytteitä

Palma on koettu ja hermojaraastavasta paluulennostakin selvitty - ja univelkakin alkaa olla jo taputeltu. Kuvasin matkakosmetiikkajutun jo ennen reissua, mutta tämä on jäänyt kirjoittamatta, kun pyörähdin vielä Saarenmaallakin viime viikonloppuna ennen Palmaa. Nyt on näiden matkojen myötä kyllä taas niin hyvin konkretisoitunut kätevän ja toimivan kosmetiikan tarve. En ota mukaan mitään hoitotuotteita 'kaiken varalta' -periaatteella ja nyt otin mukaan sellaisia mitkä kävivät myös äidilleni. Olimme liikkeellä käsimatkatavaroilla, joten mukana oli vain olennaisimmat - ja tässä niistä kauden ihanuudet.




Physicians Formulan aurinkoisen oranssi Vitamin Shot Heleyttävä Vitamiinishotti* (18.90 e) oli erinomainen kuumuudessa. C ja B3 -vitamiineja sisältävä kevyen geelimäinen neste oli raikastavan virkistävä, ikään kuin hoitoveden ja seerumin yhdistelmä. Laitoimme sitä aamulla puhtaalle iholle ja sen jälkeen riitti pelkkä aurinkosuoja päiväksi. Ja illalla ennen hoitoöljyä. Physicians Formulalla on paljon kiinnostavia tuotteita, sekä meikkejä että ihonhoitoa ja lompakko kiittää kohtuullisesta hintatasosta.




Ehkä kaikkein ohuin ja ihanin korkean suojakertoimen aurinkosuoja, mitä olen koskaan kokeillut, on tämä Darphinin Intral Environmental Lightweight Shield SPF50* (n. 61 e), minkä sain lehdistötilaisuudessa. Se on lähes nestemäisen juoksevaa ja ihonvärinen neste sulautuu täydellisesti ihoon - eikä jää yhtään valkoista tai sinertävää pintaa, mikä on monien vastaavien ongelmana. Tämä on huippuhyvä! Suoja perustuu 100 % mineraalisuojaan, joka suojaa myös ympäristön aiheuttamilta haitoilta, mitkä saattavat aiheuttaa punoitusta ja ärsytystä. Olimme 3 päivää ulkona helteisessä auringossa, eikä iholleni tullut lainkaan punoitusta, ei edes ruusufinnialueille. Pakkaus on pieni ja litteä muovipullo 30 ml, joten kokonsakin puolesta sopii erinomaisesti matkalle.




Olen kirjoittanut aiemminkin Elizabeth Ardenin Ceramide-klassikkokapseleista ja nyt meillä oli mukana silmien ympärille tarkoitettuja Daily Youth Restoring Eye -kapseleita. Käytän muuten monien pienten juttujen pakkaamiseen Mujin pieniä matkamuovirasioita ja näitäkin otin mukaan meille vain neljän illan määrän. Keramidiseerumit kosteuttavat ja vahvistavat silmien ympärysihoa. Ne ovat miellyttävällä tavalla kevyen öljyisiä, mutta imeytyvät välittömästi ihoon eivätkä turvota luomia yhtään. Niissä ei ole hajusteita ja pakkaus on biohajoava. Ei tarvittu erikseen silmänympärysvoidetta, sillä kun näitä laittoi illalla, iho oli aamulla pehmeä eikä vesipesukaan kuivattanut. Seerumi on varsin riittoisaa ja jos malttaa jättää kapselin odottamaan aamua, siitä saa puristettua vielä pisarat aamulla.
Pakkauksessa on 60 kpl ja hinta n. 70 e.




Öljy kuuluu niihin, mitä on aina mukana matkoilla. Parhaita ovat monikäyttöljyt, mitkä sopivat moneen käyttötarkoitukseen. Balm You Moringaöljy* on puhdistava öljy, vain yhtä raaka-ainetta sisältävä: puhdasta moringaöljyä. Siinä ei ole säilöntäaineita, väriaineita eikä hajustetta ja se on täysin vegaaninen. Tätä voi käyttää mainiosti myös kuivaan päänahkaan. Öljy sopii hyvin myös seka- ja rasvoittuvalle iholle ja Palman kuumudessa se toimi erinomaisena yövoiteena, jota taputeltiin seerumin jälkeen. Tätä on myynnissä luontaiskaupoissa ja hoitoloissa, 20 ml n. 22-27 e.




Minulla on menossa jo toinen Ardenin FourEver Bronzer poskipuna-bronzer* (n. 46 e) -rasia, sillä käytän tätä paljon myös kotona. Kätevässä rasiassa on täydelliset bronzer-sävyt ja ihanan heleä pinkki poskipunasävy, tämän rasian sävy on Medium 01. Aiemmin käyttämässäni (Deep 02) oli oranssinkorallinen sävy, ja se oli ihana päivettyneellä iholla.
Vaalein sävy jää yleensä käyttämättä, sillä en harrasta juurikaan highlightereiden käyttöä, koska niissä on minulle liikaa helmiäistä, mutta muut kolme ovat käytössä päivittäin.




Oli niin pakko laittaa äidin kuva tähän vielä lopuksi, sillä hänkin nautti niin paljon tästä matkastamme. Meikkasin äidin aina aamuisin, niin että kehtasi lähteä Palman kujille. Tämä oli siis äidin oma kommentti ❤️

Maarit

maanantai 9. syyskuuta 2019

Syksyn uudet asusteet


* sisältää saatuja tuotteita

Kesä alkaa olla ohi ja siirsin kesävaatteet jo syrjään odottelemaan pesuinspistä. Kevyet kengätkin on laitettu huoltopisteelle, mutta esimerkiksi lenkkarit on sellaisia, mitä käytän lähes ympärivuotisesti eikä niitä laiteta talviteloille. 

Kaapissa on monenlaisia syksy- ja talvivaatteita, eikä ole oikeasti tarvetta uudelle. Niitä asustamalla ja yhdistelemällä löytyy kummasti uutta ilmettä. 
Mitkä ovat ne kolme asustetta, millä itse muutan vanhaa uudeksi, annan syysilmettä asuille tai lisään asennetta lookiin - ajankohtaistan oman kaappini vaatteita.


1. Iso lämmin huivi

Muistelin, että olin kirjoittanut lämpimistä huiveista jo ihan blogini alkuaikoina - juttu luottohuiveista löytyy täältä. Tarvitsen ja tosiaan kannan huivia aina mukanani 'kaiken varalta'. Tässä kohdin olen sitä mieltä. että huiviin ja sen laatuun kannattaa panostaa. Nuo Balmuirin huivit ovat olleet jo monta vuotta, eikä niissä näy minkäänlaista kulumista. Tuuletan niitä säännöllisesti ja vien tarvittaessa pesulaan, sillä niissä on käsinpesu kielletty. Keinomateriaalit eivät lämmitä ollenkaan yhtä hyvin ja ne alkavat virttyä ja nyppyyntyä melko pian.
Kuvissa on uusin, vaalean hiekan värinen Dayet -villahuivi*. Se on iso ja lämmin, kuin pehmeä pesä. Hillitty väri on monipuolinen, sillä se sopii vaikka minkä värin pariksi, ja on talvenvaalealla iholla monille lempeämpi kuin musta. Tämän kanssa sopivat hyvin muut kirkkaat asusteet, värikäs myssy tai sormikkaat.
Kiitos kuvista Souliina :)



2. Vyö

Jotenkin on ihanaa, että nyt näkyy taas paljon vöitä mekkojen kanssa. Itse tykkään erityisesti siitä, kun sen laittaa villatakin ja mekon kanssa. Pieni asuste, mutta iso merkitys. Leveähkö vyö on nyt syksyllä ajankohtainen ja ryhdikäs - onneksi en ole myynyt vanhoja vöitäni kirppiksellä. Ostin vuosia sitten Firenzestä mustan ja vihreänruskean pehmeän, solmittavan nahkavyön ja tämä on monen mekon kanssa  kivan näköinen ilmeen uudistaja. Vyö tekee asusta myös naisellisemman.

Kuva: Pinterest


3. Maiharit

Olen ihaillut maihareita jo vuosia - mutta olen kaivannut vähän naisellisemman mallisia versioita. Olen  kokeillut monia, mutta en ole kokenut liian army-henkisiä omikseni. Nyt löytyivät nämä Bukelat*! Pehmeää, ohutta nahkaa ja niin mukavat jalassa. Rakastuin näihin kullanvärisiin metalliosiin, ja pieniin kultapalleroisiin kanteissa. Ne antavat naisellisen ja tyylikkäämmän ilmeen kengille.

Tiia Minäkö kesk-ikäinen -blogista kuvasi nämä eilen, kun olimme tulossa laivalla Saarenmaan-reissulta. Maiharit sopivat hyvin naisellisten mekkojen kanssa. Saattaa silti olla, että kokomustasta asusta näiden kanssa tulee suosikkini. Helman pituus on tärkeä, ei saa olla liian pitkä mutta ei liian lyhytkään, itse pidän siitä, että varren ja helman välillä näkyy mustat paksut sukkikset. 
  

Kuva: Pinterest 

Oletko sinä jo lämmennyt vyölle, entäs maihareille? Mikä on sinun luottoasusteesi tai asustehaaveesi tälle syksylle?

Aurinkoista viikon alkua! Minä alan taas pakkaamaan ja kohta haen äidin, ja sitten kohti lentokenttää - pysykää kuulolla...

Maarit



sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Mekkolöytö & muotipoimintoja



Piipahdin viikolla Porissa, kun mies lähti Yyteriin surffailemaan. Olen tehnyt sieltä kesäisin jostain kumman syystä kivoja löytöjä; sanon kumman syystä siksi, että siellä ei ole kovinkaan paljon vaatekauppoja ja nekin on pääosin ketjuliikkeitä. 

Olen sukeltanut mekkojen maailmaan, ja syvälle. Etenkin tykkään väljistä malleista, pitkistä helmoista - sellaisista mitkä tuntuvat mutkattomilta päällä. Löysin tämän mekon Vero Modan ALE-rekistä ja siinä viehätti kuminauharypytykset hihansuissa, minkä avulla hihoja voi vetää ylöspäin. Se on takaa hauskasti vähän pidempi ja alaosa on rypytetty lantion kohdalta. Sen kanssa maastoutuu hyvin luontoon :) Mökillä ei ollut mukana mitään sopivia asusteita, joten laitoin vain Niket jalkaan ja vanhan ison neuletakin harteille. Kuvat on otettu meidän mökkitiellä - taitavat olla vähän epäskarppejakin, kun sauna oli valmiina ja kuvat napattiin aika kiireellä...




Mietin siellä kaupungilla pyöriessäni, että voisin samalla kuvata muutaman sellaisen uuden syysvaatteen, minkä kelpuuttaisin myös omaan kaappiini. Ilmat viilenevät tuossa tuokiossa ja koittaa hetki, jolloin tarvitaan pukevampaa ja pykälän lämpimämpää päälle.

Allaoleva H&M vaalenvihreä ketjukoristeinen hame on kaunis leikkaukseltaan, kapeahko mutta kangas on leikattu vinoon, joten se laskeutuu tosi nätisti. Vyötäröllä on leveä kuminauha, mikä tekee siitä mukavan päällä. Sen kanssa vaikkapa reipas musta t-paita, joka antaa särmää asulle.

Sen vieressä oleva lyhyt Vero Moda tekoturkisjakku sopii hameitten kanssa kivasti. Väri on hienostunut viinisakan punainen. Tämä voisi korvata villatakin tai blazerin, ja sopii myös leveiden lahkeiden pariksi.



Lindexin Holly & Whyte -mallistossa on upea ruutukuosinen lyhyt kipparitakkityyppinen takki. Tämän aika alkaa heti lämpöaallon mentyä ja se on sopivasti rento sekä tyylikäs. Ja ajaton. Mustaa ja valkoista raikastaa konjakinväriset ruudut. Vetäisin sen päälleni - ja sopii farkkujenkin yläosaksi. Ruututakin kanssa kuviollinen huivi voisi olla hauska yhdistelmä.



Vilassa oli ajankohtainen, räiskyvän kirkkaan keltainen pitkä toppis (väri ei pääse oikeuksiin kuvassa). Ihana väripilkku syksyyn! Ja se on niin, että jos meinaa saada just haluamansa toppiksen oikeassa koossa, niihin pitää tarttua aika pian. Sesongit tulevat ja menevät niin nopeasti, ja monesti sarjat ovat niin pieniä, että pitää olla liikkeellä etuajassa vaikkei mieli olisikaan vielä toppisilmoissa.




Lindexillä oli myös kaunis hame - en ole ihan varma oliko se käärmekuosia mutta siltä se näytti. Väri oli ihana ja käyttökelpoinen, mustan ja oliivinvihreän hyvin käyttökelpoinen yhdistelmä. Kangas oli valuvaa ja soljuvaa ja tässäkin vyötäröllä leveä kuminauha. Musta ja valkoinen käy sen kanssa hyvin, mutta monet muutkin värit, jos haluaa enemmän asennetta.
Hameita on nyt syksyllekin todella paljon ja ne ovatkin minusta kiva vaihtoehto mekoille ja niiden ilme monipuolisesti muunneltavissa.




Nyt kannattaa kaivaa kaikki huivit kaapeista! Pinterest on täynnä erilaisia DIY-ohjeita niiden sitomiseksi mitä moninaisimmilla tavoilla, jos kaipaa uutta ideaa ja vinkkiä. Ne tekevät asusta kuin asusta viimeistellyn ja antavat ilmettä yksinkertaisiinkin kokonaisuuksiin. 

Päätin, että käyn itsekin omat huivini taas läpi ja otan ne aktiivikäyttöön. Jos käytät ponnaria tai nutturaa, solmi pikku huivi lenksun päälle!


Huivi: Dayet 

Oletko miettinyt vielä yhtään syksyisempiä vaatteita tai asusteita? Jos olet, mitä sinulla on hankintalistallasi?

Mukavaa uuden viikon alkua <3

Maarit

perjantai 30. elokuuta 2019

En ole koskaan - oletteko te?


Viikon verran elokuista mökkeilyä takana ja jo muutaman päivän on pyörinyt päässä erilaisia asioita mitä en ole koskaan tehnyt tai miettinyt - tai uskaltanut. Nämä ajatukset liittyvät jo vuosia blogeissa pyörineesen haasteeseen, joka on nyt taas herännyt henkiin ja sain inspiksen tähän Tuulannelin blogista.

Olen vähän huono tarttumaan haasteisiin, mutta tämä alkoi kutkuttamaan mieltä, sillä rupesi itseänikin kiinnostamaan mitä olen jättänyt tekemättä elämäni varrella, mistä en tykkää, pieniä ja isompia asioita. Syvyyttä asioihin antaa se, kun avaa niitä hiukan. Kertoo tarinan tai perustelut.

En meinannut päästä millään alkuun tässä pohdinnassa ja niinpä kysyin yhtenä iltana mieheltä saunan lauteilla josko hänelle tulisi mieleen mitään. 'No sä et ole ainakaan mikään extreme-tyyppi' tuli kuin apteekin hyllyltä. Joten aloitetaanpas siitä.




En ole koskaan...

... ollut extreme-tyyppi. En vauhdin, vaarallisten tilanteiden enkä outojen (=vaarallisten) matkakohteiden suhteen. Pidän siitä, että tilanteet ovat hallinnassani, mutta en silti koe olevani jämähtänyt tai kaavoihin kangistunut. Ehkä sanonta 'vierivä kivi ei sammaloidu' kuvaa minua hyvin, haluan kokea uutta, parantaa infraa vähän joka puolella, missä olen, ja tehdä ja nähdä uusia asioita - mutta tietyissä rajoissa.

... tehnyt mehua mehumaijalla. Äitini teki mehut, kun lapset olivat pieniä ja muistan miten ihanaa oli saada 'kotona' käydessä mehupullot kainaloon. Lapset kasvoivat, mehut jäivät pois ruokavaliosta ja nyt ollaan kaikki veden juojia. Äidin mehuihin liittyy lämpöisiä muistoja.

... värjännyt hiuksiani mustiksi tai punaisiksi. Sen sijaan raitoja on ollut jo kouluajoista. Jos tätä analysoisi, voisi miettiä enkö ole koskaan kapinoinut, olenko tylsä vai löysinkö tyylini jo silloin, heh.


Kuva: @souliina


...  lukenut Tarua sormusten herrasta tai yhtään Harry Potteria - en edes tiedä, voiko näitä sijoittaa saman teeman alle, mutta mielessäni yhdistän ne molemmat fantasiakirjallisuuteen. On vaikea sujahtaa mielikuvitusmaailman syövereihin, kun haluan uskoa...

... kestänyt liian aikaista jouluhössötystä. Pidän kynttilöistä. Pidän tunnelmallisesta musiikista. Pidän hämärän hämystä. Mutta ei kiitos joululauluja eikä -koristeita ennenkuin pari viikkoa ennen aattoa.

... ottanut täyteaineita tai pistoksia. Katselen mieluummin ryppyjä ja juonteita, ja pyrin häivyttämään niiden olemassaoloa meikin avulla. Meikkivoide ihan ykkönen! Nehän eivät tietenkään häivy mihinkään, mutta yleisilmeen saa pirteäksi ja nuorekkaaksi meikillä; ja myös hiuksilla on iso rooli - nuorentavatko vai vanhentavatko ne. Oletteko samaa mieltä?




... jaksanut ihmisiä, joiden arvomaailmassa on isossa roolissa muiden ihmisten varallisuus, asema tai saavutukset. Arvostan valtavasti ihmisten yritteliäisyyttä, kunnianhimoa, onnistumisia ja saavutuksia, mutta silloin kun henkilöä tuntematta nostetaan esille vain näitä asioita, en ymmärrä. Nostetaanko sillä omaa statusta vai mitä?

... ollut Beatles tai Elvis -fani. Pidän monista heidän kappaleistaan, mutta siinä se.

... käyttänyt mustaa kynsilakkaa - enkä tiedä miksi. Se sopisi ihan hyvin tiettyjen vaatteiden kanssa ja pidän paljon mustia asujakin. Ehkäpä tämä asia pitää korjata.




... käynyt Uudessa Seelannissa, Balilla enkä Australiassa (enkä kyllä monessa muussakaan kaukomaassa). Osittain siksi, että lennot ovat niin pitkät ja hankalat, vaikka nyt olisi ajan puolesta siihen mahdollisuuskin.

... pitänyt tuulesta ja myrskystä. Koen ne jotenkin uhkaavina, vaikka nyt mökin myötä olen joutunut tottumaankin niihin. Mutta, jos et ole mökillä, ja hiukset lentävät ympäriinsä, tarttuvat huulikiiltoon - se on jotenkin ärsyttävää.

... pitänyt toimintaelokuvista. Tämä liittyy varmasti siihen, että nautin hiljaisuudesta, verkkaisuudesta ja hienoista hillityistä hetkistä. Niihin ei kuulu pauke, meteli, liian kova musiikki eikä varsinkaan ampuminen. Haluan mennä leffaan kastomaan jotain sykähdyttävää - littyy se sitten romantiikkaan, elämään tai muuhun.




... arvostanut sitä, että asioita tehdään vähän sinnepäin tai jätetään kesken. Saattaa itselläkin jäädä juttu jos toinenkin kesken, mutta se johtuu usein siitä, että innostun niin että teen montaa asiaa yhtä aikaa, ja kaikki kyllä saatetaan loppuun. En tiedä kumpi oikein on pahempi, tehdä vähän sinnepäin vai jättää kesken...

... fanittanut kauniita poikia. Tarkoitan siis lähinnä näyttelijöissä ;) Pidän karismaattisista ja vähän karun näköisistä miehistä. Tanskalainen Mads Mikkelsen on ihana - no, myönnettäköön että Robert Redford ja Richard Gerekin on kyllä ihan jees, mutta Mads on ykkönen. Mitäpä mieltä siellä ollaan näistä?


Mads Mikkelsen (kuva netistä / Twitter)

... ymmärtänyt, että ihmiset vain tappavat aikaa. Tarkoitan tällä enemmänkin meitä eläkeikää lähestyviä tai jo eläkkeellä olevia. Se on niin harmillista, kun ja jos työelämän taakse jäädessä tuntuu, ettei ole mitään järkevää tekemistä. Mitään mistä saisi mielihyvän ja arvostuksen tunnetta.
Hyvä työkaverini kertoi jo paljon ennen kuin jäi eläkkeelle, että on alkanut tavata ystäviään, myös sellaisia joihin ei tullut pidettyä tiiviisti yhteyttä, aktiivisesti jo etukäteen sen vuoksi että olisi luontevaa sitten eläkkeellä tavata heitä. Tämä kolahti täysillä myös itseeni.
Aloitin itse blogin kirjoittamisen pitkän ja monien kuukausien suunnittelun jälkeen heti, kun lopetin työt. Tämä on tavallaan kuin jatkumoa työelämälle, mukavaa ja inspiroivaa tekemistä, kiinnostavien ihmisten tapaamista. Eikä koskaan ole tunnetta, ettei ole mitään tekemistä. Silti omilla ehdoilla ja aikatauluilla.
Uskon vakaasti siihen, että jokainen voi ainakin jossain määrin vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja sen laatuun. Mitä ajatuksia tämä herättää teissä?

Samaistutteko näistä joihinkin? Onko jokin aivan käsittämättömän typerää? Kaikki mielipiteet otetaan ilolla vastaan...

Maarit






maanantai 26. elokuuta 2019

Täydellinen kotiasu


Yhteistyössä: KIVIkivi Oy - mekko ja poncho saatu

Omat kotiasut eivät useinkaan ole julkaisukelpoisia. Saatan laahustaa iltaisin farkuissa, missä polvipussit lepattavat ja parhaat päivänsä nähneessä teepparissa, ja usein sen päällä on vielä neuletakki tai ohut neule lämmittämässä viluisia hartioita.

Olen ihaillut aina tyylikkäitä kotiasuja, ja ostanutkin ties monetko asut matkoiltani, mutta en vain tarkene niissä, ohuissa leveissä trikoohousuissa ja topeissa. Meillä pidetään kotona melko alhaista lämpötilaa ihan sen vuoksi, että olemme tottuneet nukkumaan viileässä, joten kotiasun pitää olla mukava päällä ja riittävän lämmin olematta tukkoinen ja niin - tietysti kivan näköinen.

Sain tämän asun, mekon ja ponchon, KIVIkiveltä yhteistyön puitteissa. Muistatteko, kun kirjoitin heidän pellavalakanoistaan vuosi sitten? Jutun voi lukea täältä. Kaikkiin heidän asuihinsa sekä pellavamallistoon on saatu inspiraatio purjehduksen maailmasta, ne ovat yksinkertaisia, linjakkaita ja toimivia. Näitä trikoisia mekkoja oli alunperin lyhyempänä, polvipituisina ja nyt loppukesästä markkinoille tuli pohjepituiset versiot. Ja se on niin mun juttu! Kun on tottunut pidempiin helmoihin, polvipituinen tuntuu suorastaan oudolta.




Iltatuuli-mekko on suomessa neulottua bambukangasta (mukana 4 % lycraa antamassa joustavuutta)  ja materiaali on suloisenpehmeää iholla. Se on puuvillan kaltaista, mutta eron tuntee iholla pehmeytenä. Joustava ja ryhdikäs kangas on ihanan tuntuinen ja lämmin. 

Tätä voi käyttää vallan hyvin mekkona ihan missä tahansa, sitä ei ole varsinaisesti tarkoitettu edes kotiasuksi. Mietin sitäkin, että voisin laittaa tämän lentokoneeseen leggingsien kanssa, kun lähdetään myöhemmin syksyllä reissuun. Vielä musta kevytuntuva päälle ja olet täydellisen lentokelpoinen :)

Kolme asiaa, mitkä mekossa ihastuttavat minua: tässä on pitkät hihat, muttei liian pitkät ja pitkissä hihoissa on aina puetun näköinen. Toinen asia on pituus, pidän juuri tuon pituisista mekoista, mitkä ovat selvästi alle polven ja ulottuvat pohkeen puoliväliin. 
Ja t-paitamainen kaula-aukko on kauniin muotoinen.

Tämän pehmeän mekon uumeniin voit kietaista myös jalat telkkaria katsoessa.




Oletteko muistaneet ponchojen olemassaolon? Miten käytännöllisiä ja mukavia hartianlämmittäjiä ne ovat! Itselläni on tummansininen villainen, mutta se on monissa tilanteissa vähän liikaa. Tämä  bambukankainen poncho on kevyt, mutta silti lämmittävä ja on juuri sopiva lämmittämään syysiltoihin.

Olen käyttänyt ponchoa farkkujen ja lenkkareiden kanssa, mekkojen kanssa ja tietysti kotona se on aina käsillä - vetäisen sen päälle heti kun tuntuu viileältä. Mekko, poncho ja leggingsit kulkevat mukana myös mökillä.





One-size ponchoa (48 e) löytyy mustan lisäksi valkoisena, Iltatuuli-mekkoa (96 e) on vain mustana. Minulla on kokona M ja se on juuri sopiva. Mekon malli on vartaloa imarteleva, sillä se on naisellisen kapeahko olematta yhtään tiukka. Lisätietoja löytyy täältä: KIVIkivi.

Tämä mekko-poncho -asu on mukava ja miellyttävän tuntuinen päällä ja on nykyään suosikkiasuni kotona, mutta on mielestäni täysin kaupunki- ja lomakelpoinenkin. Ilme muuttuu kenkien ja asustuksen mukaan.

Minkälaisessa asussa sinä viihdyt kotona?

Maarit




lauantai 24. elokuuta 2019

Uutta Tallinnassa: Fotografiska ja Flavore


PR-matka / Tallink Suomi 

Telliskivi on ollut jo pitkään suosikkialueeni Tallinnassa käydessämme. Olen vältellyt shoppailualueita ja viihtynyt enemmän laitapuolen alueiden rauhallisimmissa miljöissä. Onhan Telliskivessä porukkaa, mutta meininki on leppoisaa. Kävin keskiviikkona pressimatkan puitteissa päivämatkalla Tallinnassa - ja päivän aikana ehtii vaikka mitä, kunhan suunnittelee etukäteen reitin ja kiinnostuksen kohteet.

Lähdimme Tallink Siljan Megastarilla Helsingistä klo 10.30 ja paluu oli 19.30 (perillä 21.30). Aikaa maissa oli 7 tuntia. Ehdimme tässä ajassa käydä Telliskiveen juuri avatussa Fotografiska-museossa, tehdä rauhallisen kävelylenkin Vanhankaupungin laitamilla sekä käydä syömässä kiirehtimättä uudessa italialaisessa ravintolassa Ristorante Flavoressa. Pienemmällä porukalla liikkuessa tähän olisi saanut mahdutettua hyvin pienen ostoskierroksenkin. 

Tallinnassa kannattaa muuten hyödyntää busseja ja ratikoita aikaa säästääkseen, mikäli haluaa käydä tutustumassa ydinkeskustan ulkopuolelle. Esim. Telliskiveen pääsee taksilla muutamilla euroilla tai ratikalla no 2 (www.pienimatkaopas.com).




Fotografiska Tallinna avattiin kaksi kuukautta sitten. Täytyy myöntää, että tämä vierailu oli itselleni silmiäavaava. En ole käynyt koskaan ennen valokuvanäyttelyssä, enkä oikein tiedä miksi. Vaikka kuvaan itse paljon ja olen kiinnostunut siitä, näyttelyn muodossa se ei ole saanut minua liikkeelle.




Suorastaan hurmaannuin päänäyttelystä. Se on Jimmy Nelsonin, brittiläisen valokuvaajan, Homage to Humanity, alkupeäiskansoja esittelevä avausnäyttely. Hän on kiertänyt maailmaa ja kuvannut harvinaisia kansoja, halunnut korostaa heidän ainutlaatuista kulttuuriaan ja elintapojaan. Valtavat seinänkokoiset kuvat olivat vaikuttavia väreiltään ja maisemiltaan, ja kuvattavien intensiiviset katseet koskettivat. Niistä näkyy kuvattavien ja kuvaajan välinen luottamus, mikä on syntynyt Nelsonin viettäessä aikaa heimojen parissa.
Seinien upeantummat värit tehostivat kuvien tunnelmaa. Jos kuvat olisi sijoitettu valkoisille seinille, puolet tunnelmasta olisi kaikonnut.

Kuvista voi aistia ylpeyttä ja arvostusta omista juuristaan. Kauneutta, seesteisyyttä ja niin upeita maisemia ja värejä.

Näyttely on avoinna vielä 8.9. asti, joten jos olet menossa Tallinnaan, yritä ehtiä tänne.

www.fotografiska.com








Lumouduin Nelsonin kuvista niin, että ehdin vain vilaista suomalaisen Pentti Sammallahden ja norjalaisen Anja Niemen näyttelyt.



Anja Niemi

Fotografiskan kattoterassilla on upea ravintola, baari ja ulkoterassi, mistä on hulppeat näköalat Tallinnan Vanhaankaupunkiin. Se on tyylikäs levähdys- ja pistäytymispaikka, vaihtoehto rouhean Telliskiven trendibaareille. On aina ihana käydä paikoissa, missä yhdistyy kulttuuri, kahvila ja tunnelma.



Businesswoman -blogin Pia kuvailemassa upeita maisemia



Fotografiskan alakerrassa on monipuolinen museokauppa ja jäi pahan kerran vaivaamaan, etten huomannut hankkia sieltä näyttelyjulistetta. Mutta seuraavan kerran sitten, sillä tänne tullaan varmasti uudelleen.





Söimme myöhäisen lounaan aivan D-terminaalin lähelle avatussa Ristorante Flavoressa. Italialaiseen tyyliin pöytään ilmaantui antipastoja, brushettaa, pizzaa, risottoa - ja taivaallista tiramisua jälkiruoaksi. 
Täällä törmäsin seikkaan, mitä en ole missään muualla ravintolassa nähnyt - viinin sai hakea itse 'automaatista'. Ei se ihan ilmaista ole, mutta edullista. Asiakkaalle annetaan luottokortin tyyppinen 'viinikortti',  jolla haetaan itse viini. Kortti laitetaan aukkoon ja sitten valitaan nappia painamalla haluamansa puna- tai valkoviini sekä määrä. 






Teemme itse usein niin, että syömme aamiaisen laivalla ja kaupungilla varsinaisen ruoan. Flavoren sijainti on oiva, aivan D-terminaalin tuntumassa, joten voi näppärästi syödä tarpomisen lopuksi ja siirtyä helposti suoraan laivalle. 




Lumo lifestyle -blogin Tuuli


Meillä oli matkalla mukana erinomainen Tallinna-asiantuntija Henna Mikkilä, jonka opastuksella teimme mielenkiintoisen kävelymatkan pikku kujilla ja kaduilla, ihan vanhankaupungin kupeessa. Yritän kirjoitella siitä erikseen. Voit käydä tutustumassa Hennan Tallinna-aiheiseen blogiin Sooloiluja täällä.

Tallinnaa ei siis todellakaan ole vielä koluttu riittävästi! Ja sen olen päättänyt, että jos vielä pääsemme tänä syksynä äidin kanssa Tallinnaan, teemme matkan Megastarin Business -luokassa. Voimme syödä rauhassa mukavissa nojatuoleissa aamiaista merimatkasta ja maisemista (sekä kuohuvasta) nauttien - pientä ylellisyyttä arkeen.

Oletko sinä käynyt jo Fotografiskassa - kiinnostuitko?

Maarit

PS Jätin ensimmäistä kertaa kameran pois matkalta, sillä en halunnut kantaa mitään ylimääräistä - kaikki kuvat on otettu Huawei P30 Pro -puhelimellani.