torstai 19. huhtikuuta 2018

Monipuolinen Mallorca

Kaunis. Monimuotoinen. Merellinen. Rauhallinen. Tässä liuta adjektiiveja, mitä tulee mieleeni Mallorcasta. Nyt piti oikein laskea montako kertaa olen käynyt siellä ja hyvä ihme sentään, kertoja tulee yhdeksän! Olen lomaillut siellä mieheni kanssa viisi kertaa, kaksi kertaa työn puitteissa kuvausmatkoilla ja äitini kanssa myös kaksi kertaa, jolloin asuimme Palman keskustassa.

Näin hehkuttaviin kuvauksiin vaikuttaa tosin se, että kaikki matkat on tehty sesongin ulkopuolella, joko huhti-toukokuussa tai syys-lokakuussa. Silloin siellä on hiljaisempaa, liikenne rauhallisempaa ja ainakin meille sopivaa verkkaisuutta. Tosin valitsemme hotellin aina rauhalliselta alueelta, myös asuessamme Palman keskustassa. Istumme tuntitolkulla netissä matkaa varatessamme, kun tutkimme hotellia sekä asiakkaiden kommentteja. Syynäämme erityisen tarkkaan kylän ja ympäristön, missä hotelli sijaitsee, sillä haluamme asustella sellaisissa kylissä, missä on myös alkuperäistä asutusta. Etenkin alueen valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä Mallorcalta löytyy edelleen järkyttäviä bilepaikkoja (mm. Magaluf), jättihotellirantoja (mm. Palma Nova) ja turismin varaan rakennettuja kyliä (mm. Alcudia).

Niitä hienoja ja aikuisemmille sopivia kohteita on paljon. Enkä tarkoita tässä yhteydessä hienolla kallista, sillä olemme aika tarkkoja siitä, että emme maksa liikaa emmekä kaipaa muutenkaan luksusta. Mutta sen sijaan aitoutta, paikallisuutta, maisemia, kävelyreittejä ja merta. Ylipäätänsä kaunista ympäristöä.


Vietimme nyt juuri siellä viikon, josta kaksi ensimmäistä yötä asuimme Palmassa. Tässä samassa hotellissa, missä olin viime vuonna äitini kanssa. Kirjoitin siltä matkalta tämän jutun (siinä on myös kuvia hotellistamme) sekä tämän, missä on muutamia putiikkivinkkejä.
Sää voi olla kevätaikaan joko todella helteinen tai arvaamattoman vaihteleva, kuten tällä matkalla oli. Kone vaappui, satoi ja myrskysi kun saavuimme Mallorcalle, mutta jo seuraava päivä valkeni ihanan aurinkoisena. En kirjoita nyt Palmasta enää tähän juttuun, sen sijaan vinkkaan muutamasta ihanasta kylästä, missä kävimme lomamme aikana.

Colònia de Sant Jordi

Tämä oli pääpaikkamme, rannikkokylä noin 50 km Palmasta itään ja asuimme täällä meidän mittapuumme mukaan melko isossa hotellissa. Kylässä ei ollut kuin pari tällaista korkeaa rakennusta, muu asutus oli 2-3 kerroksista matalaa ja vanhaa talokantaa. Hotelli oli kylän laidalla halliten uljaasti niemen kärkeä. Toisella puolella on upea pitkä ja valkohiekkainen Es Trencin hiekkaranta, joka on saaren ainoita edelleen rakentamattomia rantoja. Siellä ei ole myöskään aurinkotuoleja.
Hotellilta toiseen suuntaan lähtee saaren (ymmärtääkseni) ainoita rantaviivaa seuraavia rakennettuja kävelyreittejä. Se oli todella hyvin hoidettu, kauniisti maisemoitu, siisti ja mukavan tasaista maastoa myös vanhemmille. Tämä lähes 10 km pitkä raitti on huikean hieno! Matkan varrella on hiekkarantaa, kivipoukamia, majakka, loma-asuntoja, muutama kahvila ja oman kylämme kohdalla viehättävä pieni venesatama. Siellä on myös kylän ravintola- ja baarikeskittymä.














Maaseutu

Heti Colonia de Sant Jordin ulkopuolelta alkoi vehreä maaseutu. Mutkittelevia kapeita teitä ja noita hiekanvärisiä kiviaitoja ihan kaikkialla. Ne reunustivat tienpientareita, rajasivat laitumia ja myös oliivipuut olivat saaneet niitä ympärilleen.
Tähän aikaan vuodesta luonto on jo rehevää ja vihreää, kukat kukkivat ja paras satoaika on vielä edessäpäin. Liikenne maaseudulla oli maltillista ja yllättävän rauhallista espanjalaiseksi, mitään vaaratilanteita ei ollut, joten me ainakin voidaan suositella auton vuokraamista. Koko saari ja sen kauneus avautuu vain lähtemällä liikkeelle.
Mallorca on myös pyöräilijöiden paratiisi ja saimme nahdä ja kokea kuinka kymmenet fillariletkat huristivat ympäri saarta.












Oletteko kuulleet ruoasta tai leivästä nimeltä Pa amb oli? Jossain se oli kirjoitetu Pamboli. Meille tämä selvisi tällä reissulla, kun nälkä yllätti ja pysähdyimme pieneen maalaiskahvilaan. Se on mallorcalainen leipä eli 'leipää öljyllä'. Leipä on yleensä lähes suolatonta maalaisleipää, jota paahdetaan hiukan ja päälle hangataan tomaattia, joskus myös valkosipulia. Sen jälkeen siihen lorautetaan oliiviöljyä ja suolaa. Höysteeksi serranokinkkua ja manchegojuustoa - mutta ei samalla leivällä. Joskus juusto tuli erillisenä, kuten kuvan paikassa.
Tämä paikka oli oiva esimerkki paikallisesta ei-turisti baarista: vaatimaton ulkoa, pöydät täynnä pappoja - ja erinomaiset leivät pilkkahintaan. Näillä lähti isompikin nälkä. Si!





Santanyi

Tämä kylä putkahti yhtäkkiä maaseutumaiseman uumenista, kun olimme matkalla Cala Figueraan itärannikolle. Hiljaista, hiljaista oli kaikkialla. Kadut lähes autioita. Tämä kylä poikkesi muista näkemistämme hiukan, sillä siellä oli monia pastellin värisiä terasseja, pikku putiikkeja ja muutenkin trendikkäämpi ilme. Ja nuo hailukan hiekanväriset rakennukset ja muurit joiden välissä kasvaa yksittäisiä palmuja. Kertakaikkisen kaunista.






Cala Figuera

Tämä taisi olla matkallamme Palman lisäksi suosituin turistikohde, joka on ikuistettu kortteihin ja oppaisiin. Itärannikolla sijaistseva haarautuvalahtinen kalastajakylä on huikea kokemus. Turkoosi meri, jyrkät rinteet poukamien reunoilla, valkoisia kalastajien asumuksia ja monenkokoista venekalustoa. Vedenrajaa pitkin pääsi kiertämään lahdenpoukaman. Vaikka tämä on turistioppaidenkin listoilla, käynti on elämys ja kannattaa mennä. Hotelliltamme oli tänne vajaa 20 km ja Palmasta n. 70 km.






Ajoimme yhtenä pilvisenä päivänä myös pohjoiseen, Alcudian ohi Puerto Pollencan rantakylään sekä  sisämaassa sijaitsevaan Pollencaan. Aivan pohjoiskärjessä sijaitsee Cap de Formentor, missä länsirannikkoa hallitsevan huikean vuoriston kärki kohtaa turkoosin meren. Voitte kuvitella, että tänne päästäkseen pitää sukkuloida melko kapeilla mutkittelevilla teillä...



Viikon matkalla ehtii koluta tätä saarta joka puolelta emmekä ajaneet tällä kertaa lainkaan länsirannikolle. Siellä maisemat ovat aivan toisenlaiset. Jyrkät rannat, vuoristoa, näköalateitä ja vanhoja kauniita kyliä kuten Deia, Soller ja Valldemossa.

Yritin kirjoittaa niin lyhyesti kuin mahdollista, etten tylsistytä teitä liian pitkällä jutulla. Toivottavasti tämä avasi hiukan tätä superihanaa ja kaunista saarta, jolla on monien mielessä vielä 'Keihäsmatkojen' maine. Muistatteko muuten Keihäsmatkat?

Kysy ihmeessä, jos haluat tietää enemmän Mallorcasta - yritän vastata parhaani ja kokemukseni mukaan!

Maarit


tiistai 10. huhtikuuta 2018

Keväisellä Merikarvialla

Mökille on kova kaipuu. Nämä kuvat eivät tosin ole tältä keväältä, sillä emme ole vielä päässeet avaamaan mökkikautta. On ollut joko liian kovat pakkaset tai pilvistä, mikä ei ole houkutellut sinne. Emme ole käyneet siellä yleensä sydäntalviaikaan, koska kesäkautemme on varsin pitkä ja mökistä on saanut nauttia tarpeeksi. Ulkovessakaan ei niin houkuttele sysimustassa yössä.

Joskus ilmojen salliessa kausi on korkattu jo helmikuun puolella ja viimeisin reissu on tainnut olla joulukuun puolella. Nyt kun meillä on ollut mahdollisuus viettää siellä aikaa enemmän ja vapaammin, ei ole ollut edes samanlaista paloa lähteä sinne keskitalvella.













Pyörähdämme pienellä aurinkolomalla ennenkuin pääsemme saunomaan mökille. En aio paljastaa kuitenkaan vielä mihin olemme menossa, joten seuraa Instagramiani; päivittelen sinne tulevan viikon matkajuttuja. Jos et vielä ole seuraaja, käy klikkaamassa itsesi seuraajaksi täältä:


Pitkäperjantain Helsingin Sanomissa oli mökistämme laaja juttu kuinka olemme sisätiloja valkoiseksi maalaamalla ja pienellä rempalla entisöineet ja raikastaneet 30 vuotta vanhan rakennuksen tähän päivään. Toivottavasti saat inspiraatiota ja ideoita jutusta - nyt on juuri oikea aika miettiä tulevan kesän remppa-asioita. Meillä jatkuu heti säiden salliessa ainakin ovenkarmien maalaaminen valkoisiksi, mikä jäi viime vuonna kesken. Ja jatkamme pohtimista siitä, kuinka paljon valkoista on tarpeeksi.

HS-jutun pääset lukemaan täältä.



Mukavaa tiistaita ja instassa tavataan tulevina päivinä!

Maarit