perjantai 15. kesäkuuta 2018

Mökkielämää vol 1 - yritin tehdä sushia, mutta moni muu asia onnistui

Ajattelin, että kirjoitan sillai nopeasti päiväkuulumiset tämän reissun ensimmäisestä päivästä mökillä eli eilisestä. Ei se ihan niin mennytkään, sillä rupesin säätämään taas näiden kuvien kanssa. Kuvasin ja kuvasin. En jotenkin osaa lopettaa ja päättää, että nyt niitä on riittävästi ja näillä mennään. Haluan tehdä asian vielä paremmin ja valita vielä vähän kivempia kuvia. Joskus voisi tehdä asiat helpommin ja nopeamminkin.

Tämä päivä ehti hujahtaa näin pitkälle ennenkuin pääsin kirjoittamaan varsinaista juttua. Ajattelin että voisin kesän mittaan kirjoittaa muutaman tämmöisen päiväkirjamaisen tekstin mökin touhusta ja miten täällä elelemme.

Päivä valkeni puolipilvisenä ja asteita oli vähän toistakymmentä aamulla kun herättiin. Se tarkoitti myös viileää yötä ja sitä, että mökissä oli miellyttävän raikas ilma nukkua. Ja täällä makkari on pilkkopimeä toisin kuin kotona, yöunet sikeitä ja aamulla herää kesäisesti lokkien kirkunaan. Muut linnut ovat jo varmaan kumppaninsa valinneet ja perheen perustaneet, koska äänekkäin laulu on hiljentynyt.



Aamiaisen kimpussa menee täällä aikaa. Luin Hesarin, kurkkasin somekanavat, suunnittelin muutaman päivän ruoat ja kirjoittelin samalla kauppalistan. Mulla on täällä mökillä vähän huono tapa, sillä tykkään istua sohvalla kahvikupin ja aamiaisen kanssa. Tuijottelen samalla merelle ja ihmettelen maailman menoa. Herään yleensä aikaisemmin kuin mies, joten saan istuskella omissa ajatuksissani. Ja siinä hurahtaa hetki jos toinenkin. Aamut ovat mielestäni ihan parhaita hetkiä - koko pitkä päivä edessä.


Merikarvian keskusta on n. 10 km päässä mökiltä, siellä on kaupat ja satama, mistä haemme juomaveden. Mies koki aamulla verkon ja sieltä tuli se perussetti puolet ahventa ja puolet särkeä. Ahvenet olivat ihan näpsäkän kokoisia savustettavaksi, mutta nyt minun teki niin mieli lohta, että hurautin samalla satamaan Sannan Kalasavustamoon sitä ostamaan. Merikarvian lohi on villiä lohta, täältä Selkämeren alueelta pyydettyä - ja takuulla tuoretta, lähikalaa. Liha on vaaleaa, aivan eri väristäkin kuin Norjan lohella.



Sannalla kalat savustetaan aidossa puu-uunissa, mikä on enää todella harvinaista. Osuin paikalle juuri sillä hetkellä, kun uunista kärrättiin iso teline täynnä huumaavan tuoksuista lohta, siikaa ja silakkaa. Ja seuraava satsi kärrättiin sisään. Jos vain koskaan ajelette Pori-Vaasa -suunnalla, tänne kannattaa poiketa. Ostin myös kasan savusilakoita ja tein niistä maukkaat leivät välipalaksi. Leipänä oli hirmuisen hyvä Porin leivän Juureva-ruisleipä. Sekin on minusta ihanaa, että täältä maalta löytyy erilaisia ruoka-aineksia kuin kotoa.
     


Keskustassa on myös kirppari ja poikkesin katsomaan josko siellä olisi ollut isohkoa kukkaruukkua. Ei ollut, joten päätin laittaa ylimääräiset lobeliat vanhaan läkkipeltiämpäriin. Sen sijaan löysin kolme sinikuvioista pientä lautasta eurolla. Keräilen kauniita yksittäisiä lautasia erityisesti blogikuvauksia varten.

Kotiin tultuani ajattelin tehdä rinkelitaikinan saman tien nousemaan. Tyhjensin ruokakassit ja otin jääkaapista tuorehiivan minkä olin tuonut kotoa. Sepä olikin aivan umpihomeessa, olin nimittäin säilyttänyt sitä jääkaapissa muovipussissa. Kaivoin maustekätköni perinpohjin, jos sinne olisi jäänyt kuivahiivaa, mutta ei. Ei auttanut muu kuin ajaa takaisin kylille ja kaupan kautta taikinan tekoon.
Laitan jauhoja aina niukasti vähän kerrallaan, mutta tein nyt vähän liiankin löysän taikinan. Se tarttui ihan järkysti käsiin vaikka kuinka jauhottelin ja rinkelit venyivät ja vanuivat öljyyn laskiessani. Ulkonäkö onkin sen mukainen. Hyviä ne silti olivat ja pari meni heti tuoreeltaan.


Olemme olleet niin paljon pois täältä, että hanhet ovat saaneet lounastaa pihalla ihan rauhassa ja
ne ovat sen myötä tehneet aikamoiset jätökset pihalle. Suurin osa niistä mureni ruohon sekaan, kun mies leikkasi pihan, mutta jäi niitä jäljellekin. Aloitin niiden keräämisen istutuslapion ja äyskärin kanssa ja homma jatkuu. 
Joutsenpariskunta on majaillut tässä meidän rannassamme nyt ahkeraan. Meillä on tontilla kaksi pientä niemeä, joiden väliin jää laguuni, kuten me sitä nimitämme. Se on ollut aikojen alussa kalastajien suojaisa venepoukama ja nyt joutsenet käyvät syömässä siinä ja viihtyvät muutenkin tuulisella ilmalla. Ensin ne söivät tuntikausia, sitten vetäytyivät päikkäreille. Sen jälkeen taas veteen vähän huikopalalle ja siitä vastapäisen niemen nokkaan puhdistautumaan ja rapsuttelemaan itseään. Ja olihan siinä urakkaa kerrakseen, joten taas piti käydä lepäilemään. Niin somasti vierekkäin. Mutta - ei ole yhtään poikasta tänäkään vuonna, mikä on niin harmillista.
Niiden seuraaminen pitkin päivää on ihan parasta maalaismindfullnessia.



Illansuussa alkoi savustushomma (miehellä) ja minä värkkäsin lisukkeet. Olin pessyt perunat jo aiemmin, pilkkonut ja maustanut ja nyt laitoin ne vain uuniin. Se muuten helpottaa kummasti, kun tekee esivalmistelut jo aiemmin. Olevinaan aikaa menee vähemmän ja tekemistä on vähemmän. Paistoin parsat nopeasti öljyssä paistinpannussa siinä vaiheessa kun kalat alkoivat olla melko valmiita.
Siellä savustimessa ahvenet köllöttivät niin sopuisasti lohen vieressä. Ahvenia savustettiin vartin verran ja lohipalaa kaikkinensa noin 40 min. Unohdin ottaa valmiista kaloista kuva, mutta olivat ne kauniin kullanruskeita - ja todella mehukkaita.
Eli ruokana oli kalan lisäksi chilivalkosipuliperunoita (ohje löytyy täältä), parsaa sekä edellispäivänä tehtyä coleslaw-salaattia, ohje löytyy täältä.

 


Ehdin istuttaa loput kukatkin vielä ennen saunaan menoa. Koreissa olevat neilikat ja viherputouksetkin saivat lopullisen paikkansa keittiön ikkunan alla. Se onkin niille hyvä paikka, sillä siihen paistaa vain aamuaurinko ja toisaalta ne näkyvät ensimmäisinä kukkina pihalle tultaessa.
Sainpahan valkoisia kukkia sentään tänne!

 


Saunakin lämpeni, kuten täällä joka ilta. Istumme lyhyen aikaa lauteilla ja pitkään ulkona ja vieressä on aina kiikarit lintujen seurailuun. Maisemaa voisi tuijotella loputtomiin. Veneliikenne on täällä (onneksi) niin vähäistä, ettei siinä ole juuri katsomista. Eikä tällä lahdella liiku juuri muitakaan vempeleitä, joten hiljaista on.



Olin jättänyt siivun lohta sushia varten. En ole koskaan tehnyt niitä ja ajattelin, että nyt on kiva kokeilla iltapalaksi. Keitin perunoiden esivalmistelun ohessa riisit valmiiksi ja illalla tein niille vain maustekastikkeen.
Kun rupesin ohjeen mukaan pyörittämään niitä palloiksi, riisit himpulat tarttuivat pitkin kämmeniä niin ettei siitä tullut yhtään mitään. Eli oli mietittävä suunnitelma kaksi. Miten saan aikaiseksi pallot tai soikelot? Sitten kekkasin, että tehdään niistä trendisushit - otin lusikkaan riisiä, taputtelin sitä toisella pyöreäksi ja siihen lohta päälle.
Ihan kuin olisi ollut suunnitelmallistakin hommaa! Ne sitäpaitsi maistuivat hyvälle! Ja uusi japanilaishenkinen pikkulautanen oli kuin tehty tähän kattaukseen.


Kun sitten pöydässä ihmettelin, että mitenkähän siitä riisistä tuli sellaista, mies totesi että ei siitä tullut, sää teit sen, kuten tuttu keittiömestari totesi harjoittelijalle. Heh.

Että semmoinen päivä oli eilinen. Näin kun kirjoittaa tekemiset, tuntuu kuin olisi tehnyt koko päivän jotain. Kyllä olen ehtinyt lukea lehtiä, istuskella ulkona ja vain ollakin.

Opin muuten uuden sanankin. Mies söi pyytämäänsä ahventa nautinnolla ja vitsaili, että hän mondeenina herrasmiehenä pitää suomalaisesta vaaleasta kalasta enemmän, koska siinä on elegantimpi maku kuin lohessa.

Päivittelen ahkeraan myös Instagramia, joten käyppä klikkaamassa seuraajaksi TÄÄLTÄ, ellet vielä seuraa. Kiva, jos nähdään sielläkin!

Mukavaa viikonloppua!

Maarit


14 kommenttia:

  1. Hauska lukea mökkielostanne! Kalaruoat maistuvat meillekin. Sushi-ideasi on mainio! Aamuhetket ovat ihania, vaikka neljältä vielä mieluusti nukkuisin. Lomalla ei haittaa kukkuminen. Aurinkoista lauantaita! ☀️ Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Tuija ja kiitos, että kommentoit. On niin ihanaa saada palautetta ja kuulla teidänkin juttujanne.
      Neljältä täälläkin ollaan välillä valveilla mutten sentään nouse siihen aikaan, vaikka päivä jo paistaakin...Sinä näköjään
      olit aamuvirkkuna ainakin tänään ;o)
      Kukkuminen olisi kyllä välillä kivaa - ja suotavaa, mutta olen niin armottoman iltauninen että pitää oikein terhentäytyä että jaksaa välillä olla myöhempään ylhäällä.

      Leppoisaa viikonloppua! Maarit

      Poista
  2. Olen melko tuore blogisi seuraaja. Pidän tosi paljon kuvistasi. Niistä todellakin näkee, että olet tarkka niiden laadun suhteen. Ihailen aina taidokkaita kuvakulmia. Itselläni on niissä vielä paljon opeteltavaa.

    Minusta oli kiva lukea elämästänne mökillä. Itsekin tykkäisin olla mökillä, mutta meillä sellaista ei ole eikä varmasti koskaan tulekaan. Viihtyisin kyllä veden äärellä, mutta mies ei niinkään. Ihanaa mökkikesää teille ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi lämmin kiitos Krisse!

      Tämä kuvaaminen on jatkuvaa harjoittelua ja kokeilua. Usein epäonnistuu ja joskus onnistuukin. Tuntuu, että itse on niin hirveän kriittinen niiden suhteen. Mutta kuvaaminen on niin kivaa ja ihana harrastus, että kannustan vain jatkamaan ja treenaamaan. Olin keväällä kuvauskurssilla ja sain sieltä erinomaisen vinkin millä voi harjoitella. Canonilla on netissä simulaattori, millä näkee miten kuva muuttuu asetuksia muuttamalla: canonoutsideofauto.ca. Käy kurkkaamassa, kun ehdit.

      Mökkeily on vähän sellainen juttu että siitä joko tykkää tai ei. Hommaa on aina paljon, jos sen meinaa pitää kunnossa. Mutta se antaakin paljon. Arkiset murheet unohtuu, kun mökillä rentoutuu, sillä itse koen rentoutuvani vaikka puuhastelen niin paljon.

      Mukavaa ja lämmintä kesää teille! <3

      Poista
  3. Olipa ihana lukea tätä, sulla on kiva tapa kirjoittaa niin että pääsen itsekin hetkeksi sinne maalaismaisemaan ♥ Mukavaa mökkeilyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa - ja kiitos paljon Maiccu! <3
      Aurinkoista viikonloppua!

      Poista
  4. Ihana, sää teit sen <3 En ole ikinä tehnyt sushia, koska olen aika kärsimätön ja pelkään, ettei ole mun laji. Mutta ehkä pitäisi kokeilla kuitenkin. Niin ihanat kuvat Maarit, aurinkoisia kesäpäiviä sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kiitos hirveän paljon Tiia!
      Se ei ole ollenkaan vaikeaa - jos sen osaa, hih! Mutta siis riisi keitetään ihan niinkuin mikä tahansa riisi, ja siihen sekoitetaan yksinkertainen riisiviinietikka/sokeri/suolalios. Ja sitten vaan päälle kalat. Tähän työvaiheeseen kuuluu kyllä jotain, mikä estää sen tattumista käsiin, mutta en ole ehtinyt paneutua siihen.

      Samoin sinulle Tiia! <3

      Poista
  5. Aivan ihanan kesäisiä mökkikuvia! Tuota maisemaa voisin itsekin tuijotella kesäiltana vaikka kuinka kauan ihan hiljaa vain itsekseni. Tuli kaipuu kesämökille ja veden ääreen näistä sinun upeista valokuvista.
    Vaikka olen suuri sushin ystävä en ole koskaan sitä tehnyt itse. Luulen ettei minun kärsivällisyys riittäisi sushin väsäämiseen vaan söisin siinä samalla tarvikkeet ennen niiden tarjoilulautaselle päätymista :D
    Aurinkoita päivää ja mökkeily!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon Marjo :)
      Tiedätkö, minäkin menen usein illalla rantsuun ihan itsekseni ja ivain stun ja tuijotan vettä, ihan hiljaisuudessa. Se on onnea se!
      Samahan se on missä järjestyksessä niitä aineksia syö, mekin syötiin suoraan lusikoista :D Maku oli nääs ihan sama!
      Ihanaista juhannusviikkoa!

      Poista
  6. Nuo teidän herkut - nam. Sushi on niin aikaavievää, mutta niin herkkua. Lapset toivovat sitä usein syntymäpäiväherkuikseen - silloin puuhastelemme yhdessä. Hyvä idea tuo lusikkajuttu!!
    Mukavaa mökkeilyä teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen tekeminen yhdessä onkin kivaa puuhaa, siinä on jokaiselle vähän hommaa ja eri vaiheita.
      Minäkin jatkan kokeilua, sen verran se jo sai innostumaan.
      Mukavaa juhannusviikkoa sinne! <3

      Poista
  7. Noissa maisemissa kelpaa aloitella aamu rauhallisesti, ei mikään huono tapa lainkaan.


    Oikaisen ja teen usein sushikulhon, kun en jaksa rullailla makeja tai taputella nigirejä, mutta kauniitahan noista tekemistäsi tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi osaan (minäkin) olla välillä tekemättä yhtään mitään. :)
      Sushikulho voisikin olla hyvä idea, ja sinne saa laitettua sekaan enemmän kasviksiakin! Pitää käydä kurkkaamassa löytyykö blogistasi ohjeta...


      Poista