maanantai 27. marraskuuta 2017

Havaintoja Espanjasta - plussat & miinukset (+resepti)

Olemme lomailleet Espanjan Aurinkorannikolla muutaman kerran ja ajattelin nyt olevan sen verran kokemusta tästä alueesta ja maan tavoista yleensäkin, että voisimme kirjoittaa yhdessä mieheni kanssa niistä jutun. 


Niinpä istuimme tänään aamukahvilla pitkän tovin ja listasimme yhdessä Etelä-Espanjan plussat ja miinukset lomailijan kannalta. Siis sellaisia asioita, mihin olemme törmänneet täällä arjessa. Emme yritäkään saada aikaiseksi syväluotaavaa Espanjan tietoiskua vaan loma-arjen mukanaan tuomia havaintoja. Ja niitähän on. Niistä onkin tullut päivittäinen naurun - ja sadattelun - aiheemme.

Plussat


Ihan ensimmäiseksi molemmille putkahti mieleen ystävällisyys, kohteliaisuus ja avuliaisuus. Ei niitä ennen tänne matkustelua olisi osannut niinkään yhdistää kovaäänisiin espanjalaisiin, mutta siihen törmää aivan kaikkialla: ruokakaupassa kassa (neiti tai herra) tervehtii hymyillen ja jos ei ole paha jono, myös pakkaa tavarasi kasseihin ja toivottaa hyvää päivän jatkoa. 
Yksi erityinen kokemukseni on junasta. Kun melko täynnä olevaan vaunuun tuli kyytiin vanhempi arviolta 75-vuotisas rouva, yhdeltä penkiltä singahti välittömästi mieshenkilö tehden tilaa hänelle. Rouva naureskeli ja kieltäytyi istuutumasta, mutta kun valehtelematta 5-6 käytävällä seisovaa eri ikäistä ihmistä viittilöi hänelle 'istukaa ihmeessä', niin hän taipui istumaan. Oletteko törmänneet Suomessa tämmöiseen?
Jos olet ylittämässä katua ja otat askeleita vaikka vähän haaveillen eli ei niin nopeasti ja mielessäsi ajattelet antavasi noin 30 metrin päässä lähestyvän auton mennä rauhassa vielä ohi, niin ei. Auto pysähtyy ja osoittaa kädellään, ole hyvä! Usein tuulilasin takaa näkyy vielä aurinkoinen hymykin.
Kun olin tulossa Gondomme rappukäytävästä ulos, ovesta oli juuri tulossa pari remppaäijää kantaen olkapäillään ikkunoita. Toinen pysähtyi ovelle ja piti silti kohteliaasti ovea auki jalallaan madamelle.
Aivan käsittämätöntä sulavuutta ja kanssaihmisten luontevaa huomioimista.



Lehdisssä on kirjoitettu paljon ruoan hintaerosta Suomen ja Espanjan välillä ja monenlaisia prosentteja vilisee. Jostain on jäänyt mieleemme, että virallinen hintaero olisi noin15 %. Meidän kokemuksemme mukaan todellisuus on ihan toinen: ainakin kalat, äyriäiset, (aina) tuore leipä, viinit, leikkeleet, juustot... ovat Suomessa noin kolme kertaa kalliimpia.  Sen näkee ihan yksinkertaisesti kilohintoja vertailemalla. Hedelmissä ero ei ole niin suuri. Mutta joka ikinen kerta, kun olemme saaneet pakattua ostoksemme kasseihin, ihmettelemme loppusumman alhaisuutta, kun kassit ovat täynnä ns perustuotteita: maitoa, leipää, kalatuotteita, vihanneksia, kahvia, hedelmiä, viiniä. Kuitin alhainen loppusumma ihmetyttää kerta toisensa jälkeen.


Sama pätee ravintolahintoihin. Mielestämme parhaita paikkoja ovat paikallisten suosimat rempseät kansanpaikat, kuten ylläolevan kuvan Malagassa sijaitseva El Pueblo, joka oli lounasaikaan täynnä vilkasta puheensorinaa. Siellä söimme muuten reissun parhaan äyriäiskeiton. Paksussa sahramintuoksuisessa liemessä oli rapsakoiden krutonkien seassa karkarapuja, kalapaloja ja simpukoita.
Täällä on yleistä syödä Menu del Dia, joka koostuu aina listalla olevista annoksista. Se pitää sisällään alkuruoan, pääruoan, jälkiruoan ja juoman ja sen hinta pyörii usein noin 10-15 euron kieppeillä. Ylläolevan lounaspaikan menu-hinta oli 8.50 juomineen. Olisin maksanut tuosta espanjalaisesta tunnelmasta mielelläni muutaman euron viihdykehinnankin. Pieni olut on yleisesti euron ja lasi viiniä 1,50. Eli voidaan sanoa, että 30 eurolla kaksi henkilöä syö hyvin.

Hain yhtenä iltana asuntomme alakerran intialaisesta ravintolasta take away -annoksen. Tarjoilija sanoi valmistamisen kestävän 5-10 min., ottaisitko odottaessasi oluen - talo tarjoaa... Ei tapahdu Suomessa!




Maisemat täällä eteläisen rannikon tuntumassa ovat upeat. Myös Fuengirolan ympäristön maisemat ovat ylväät ja upeat: vuoristoa, pikkukyliä ja merta. 
Erittäin hyväkuntoiset tiet mutkittelevat rannikon muotoja seuraillen ties kuinka pitkälle pohjoista kohti (tai käytännössä itää kohti täältä katsoen, sitä vain on niin vaikea hahmottaa). Posottelimme 
A7-tietä pitkin Valencian maakuntaan ja huumaavan ihana meri oli läsnä toisella puolella koko reitin ajan ja vuoret toisella puolella. Vuorten väri ja muoto vaihteli ruskeista kuumaisista käkkäräkasvuisista kukkuloista vehreisiin pengerrettyihin viljelysrinteisiin. Välillä tie sukeltaa vuoren sisään ja jo hetken päästä se sukeltaa alaspäin ja taustalla häämöttää sininen meri. Ja tuon tuosta tien kaartuessa valkoinen kylä ilmaantui vuoren kupeeseen kuin helminauha. 




Täällä on ihan käsittämättöän siistiä, sekä Fuengirolan keskustan kaduilla että pienissä harvaanasutuissa kylissä. Paseo Maritimoa ja muita alueen katuja lakaistaan ja pestään vähintäänkin päivittäin. Missään ei näy roskia.
Jos näkee kadulle pudonneen nenäliinan, tulee melkein nolo tunne, että pitää noukkia se roskiin.

Ja sitten vielä kaksi tärkeää pointtia. Näillä seuduilla asuu myös paljon paikallisia asukkaita ja se tuo oman todella tärkeän lisänsä ilmapiiriin ja katukuvaan. Lämpötila on vielä marraskuussakin meille suomalaisille ihanteellinen. Mittari kipuaa päivittäin yli 20 asteen, mikä suo erinomaiset mahdollisuudet kaikenlaisen liikunnan harrastamiseen ulkona.

Miinukset

Asunnot ovat aika heikossa kunnossa. Olemme vuokranneet täältä asunnon muutaman kerran ja tämän kokemuksen myötä kokosimme ajatuksiamme. Talokanta on pääosin vanhaa, asunnot ovat kylmiä ja valitettavan usein sisäilmaongelmaisia. Marraskuussa lämpimän kesän jälkeen niissä pärjää vielä kohtuullisesti ilman lämmitystä mikäli asuntoon paistaa aurinko, sillä lämmitys perustuu suurelta osin auringon lämpöön. Meren läheisyys - vaikka tuo ihana onkin - tuo mukanaan viilentävän kosteuden, joka erityisesti keväällä tuntuu hyytävältä karkottaa. Ilmalämpöpumput ovat yllättävän harvinaisia ja asuinnoissa on melko yleisesti siirrettäviä lämpöpattereita; sähkönkulutus veloitetaan usein vuokran lisäksi erikseen.  
Jos asuntosi on ylimmässä kerroksessa, siellä on todennäköisesti vuotavan katon aiheuttamia sisäilmaongelmia. Muissa kerroksissa on muita sisäilmaongelmia... Ja jos otat nämä esille vuokrafirman kanssa, vastaus on 'we will fix it' ja ehdottavat päälle maalaamista. Justiinsa. Ja kokemusta on.
Huonekalut ovat mitä ovat, samoin keittiötarvikkeet. Tänne tullessamme hankimme ensi töiksemme uudet tyynyt, yleensä kunnon keittiöveitsen ja muutamia muita tarvikkeita. Nyt on kyseessä siis vuokra-asunnot. Mutta ensimmäinen lause koskee myös myytäviä asuntoja.

Olemme miettineet tuon tuosta josko olisi kätevää hankkia täältä pieni asunto, jota lapsemmekin voisivat käyttää lomillaan, mutta nyt kun olemme nähneet enemmän ja lähempää tätä touhua ja jutelleet monien ihmisten kanssa, taidamme kuitenkin jatkaa vuokralinjalla. Asunnon murheet jäävät taakse, kun suljemme oven. Meille ainoa vaihtoehto olisi juuri rakennettu uusi talo, mutta ne taas sijaitsevat liian kaukana rannasta.


Ihmiset ovat täällä kovaäänisiä ja meluisia, joten rauhaa ja hiljaisuutta kaipaava voi kokea sen stressaavana hälynä ainakin pidemmän oleskelun aikana. Meteliin törmää kahviloissa, kaduilla, kaupoissa - kaikkialla, missä tummat espanjoolit nauttivat elämästään ja terästävät juttujaan naurunremakalla ja kiekumista muistuttavilla si!-huudahduksilla. Itse koemme sen välillä rasittavaksi.

Aurinkorannikko on todella tiiviisti rakennettu ja sesonkiaikana rannat on aivan täynnä ja muutenkin ihmismäärä on varmasti sietokyvyn rajoilla. Sesonki hiljenee kuitenkin syyskuun jälkeen ja nyt marraskuulla on jo hyvin rauhallista. Rannoilla on enää muutamia auringonottajia vaikka lämpötilat ovat olleet hellelukemissa ja ravintoloissa on hyvin tilaa ja rauhaa. Mitä pidemmälle talvikauteen mennään, etenkin pienemmillä paikkakunnilla voi olla vaikea löytää ruokapaikkoja.

Ja sitten se resepti.
Viehättävässä Esteponassa (n. 20 km Marbellasta etelään) käydessämme piipahdimme lounaalla Plaza de la Flores -aukiolla. Puiden siimekseen, aukion laidalle oli levittäytynyt idyllinen Casa Doña Jeronima, jossa söin salaatin ensimmäistä kertaa elämässäni paistettuna. Ja nam! Se oli ihanan makeaa, hiukan rapsakkaa ja makeuden vastapainona oli pippurin ja valkosipulin aavistuksenomainen  maku.



Salaattipuikula muistuttaa muodoltaan ja ehkäpä maultaankin kiinankaalta, mutta on pienempi. En ole aivan varma, miten Doña Jeronima oli sen maustanut, mutta näin tein sitä itse - monen monta kertaa ja siitä tuli täällä yksi suosikeistamme. Ja Suomessa meinaan kokeilla pientä kiinankaalta tai endiiviä.

Resepti

Salaatti halkaistaan neljään osaan. Paistinpannulla kuumennetaan oliiviöljy ja
siihen lisätään mustaa pippuria ja valkosipulia. Salaattiin paistetaan nopeasti hiukan
tummaa pintaa joka puolelle niin ettei valkosipulit kuitenkaan pääse käryämään (niihin tulee helposti väkevä sivumaku). Jos paistaa salaattia liikaa, se nahistuu, joten tässä on oltava koko ajan pannun äärellä.

Me paistettiin lisäksi pimientos de padroneita, ties kuinka monetta kertaa täällä. Sitten vain makoisia isoja tomaattilohkoja kylkeen ja erilainen salaatti oli valmis. Näitä lisukkeita on tehty öljyssä paistetulle kalalle, kanalle ja äyriäisille - näissä vaatimattomissa oloissa ei nimittäin kovin monimutkaisia ja -vaiheisia kokkauksia pysty tekemään. Kun raaka-aineet ovat niin tuoreita ja erilaisia, on näilläkin vempaimilla silti saatu aikaiseksi aikamoiset herkut.


Onko sinulla kokemuksia jaettavaksi Espanjan matkailusta?

Terkuin Maarit & Matti






14 kommenttia:

  1. Aika hyvin pystyitte kiteyttämään nuo plussat ja miinukset. Olemme viettäneet jo toistakymmenettä vuotta talvet Andalusiassa ja olen samaa mieltä monestakin asiasta. Tuo liikkeiden kassojen käyttäytyminen on ainoa asia josta voisin olla eri mieltä, vai onko meidän kohdalle sattunut vaan ”maanantai” tapauksia? Usein maksaessa, kassa keskustelee toisen kassan kanssa ja joudun odottamaan että juttu saadaan kerrottua loppuun ja voin maksaa. Saatikka että olisi tervehditty!. Toki löytyy juuri mainitsemanlaistakin palvelua mistä kirjoitit, sitä en kiistä. Usein olen kyllä ihmetellyt kassojen käyttäytymistä. - Loistavaa avuliasta palvelua löytyy myös ja ylipäätään jos tutustut paikallisiin, niin ovat ystävällisiä ja avuliaita. Ihanaa loman jatkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo kommentistasi! Juu, kyllä mekin ollaan törmätty noihin keskenään pölöttäviin kassoihin, jotka palvelevat sitten, kun tärkeimmät asiat on hoidettu ensin kaverin kanssa, heh. Teillä onkin huomattava kokemus meihin verrattuna, joten tunnet asian ja tavat hyvin. Mukavaa marraskuun loppua ja toipumista! terkuin Maarit

      Poista
  2. Kiitos tästä esittelystä -ja aikaisemmistakin matkapostauksistasi! Olen suhtautunut varauksella Espanjaan ja Aurinkorannikkoon enkä ole siellä koskaan käynyt. Kaupunkimatkat ovat olleet enemmän juttuni. Nyt kuitenkin alkaa eläke siintää silmissä ensi vuoden puolella ja ajatus marraskuusta lämpimässä ja auringossa ei tunnu ollenkaan hassummalta ajatukselta. Eikö Aurinkorannikko todellakan näytä hassummalta:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinullekin, kun kommentoit, on aina ilahduttavaa saada palautetta! Näitä alueita morkataan mielestämme syyttä. Onhan täällä omat huonotkin puolensa ja alueensa jne. mutta niitä voi välttää, eikä niihin ole pakko mennä. Kaiken kaikkiaan me olemme tykänneet alueesta, täällä on hyvät palvelut, kaikki lähellä, lämmintä, erinomaiset lenkki- ja liikuntamaastot ja monipuoliset retkikohteet ympäri Andalusiaa. Myös se, että täällä on riittävästi paikallista asutusta, tekee alueesta mielenkiintoisen. Kannattaa ainakin kokeilla :)

      Poista
  3. Olipa mukavaa lukea ajatuksianne Aurinkorannikosta, joka meille aivan tuntematon kohde. Samoksen säätä seuratessani olen alkanut haaveilemaan syyslomasta siellä, koska aurinkoisia päiviä on vielä lokakuulla ja sesongin rauhoituttua saisi uudenlaisen kokemuksen tutusta paikasta. Espanja kiinnostaisi, mutta kaikkeen ei voi innostua eli pakko rajata intohimojaan. Kiitos aurinkoisten kuvien tunnelmasta! Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija, ihanaa kun kommentoit! Totta on, että sesongin ulkopuolella on aivan erilainen fiilis lomakohteissa ja ainakin itselle ruuhkattomuus sopii paremmin. Pääasia on, että on löytänyt kivan lomakohteen minne haluaa uudelleen ja uudelleen. Terkkuja Cordobasta!

      Poista
  4. Aurinkorannikko on tuttu pitkältä ajalta, vanhemmillani oli siellä aikoinaan talo, josta tosin myöhemmin luopuivat (ja hyvä niin, espanjalainen byrokratia on oma lukunsa ja erityisesti esim. perunkirjoitukset todella hankalia).

    Aikaa on siis tullut vietettyä siellä paljon, ensin vanhempien vieraana opiskeluaikoina ja myöhemmin oman perheen kanssa lomilla. Eteläistä Espanjaa on kierretty sieltä ja täältä, se oli helppoa, kun oli auto jatkuvasti käytössä.
    Vaikka esim. Fugea haukutaan, on se mielestäni kiva paikallinen ja aito kaupunki (kunhan kiertää ne turistialueet). Iltaisin Pasoelle saapuu espanjalaisia mammoja retkituoleineen katselemaan ihmisiä ja pitämään torikokouksia. 30min autolla sisämaahan ja ohitat olkihattuisen papan, joka taluttaa heinäkuormaa kantavaa aasia. Meillä oli paikallisia tuttuja vuorilla ja oli hienoa hakea puutarhasta avocadoja suoraan puustaja nähdä espanjalaista maalaiselämää.

    Edelleen reissaamme alueella säännöllisesti, vaikka pysyvää (ja omaa) asumusta ei enää olekaan. Pääsääntöisesti käymme siellä syksyllä, kesän kuumuudesta ja turistimassoista en välitä. Keväisin on viileämpää, mutta luonto on vihreää. Eniten rakastan siellä valoa! Ja ihmisten ystävällisyyttä ja rentoa paikallista elämää. Sitä on mahdollista kokea myös paljon parjattussa Fugessa.

    En pahemmin seuraa blogeja, mutta sinun blogisi Espanja-postauksia odotan innolla. Kuvista välittyy se tunnelma ja _valo_.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon sinulle kommentistasi! Luin sen ääneen miehelleni ja nautimme lukemastamme. Olette varmasti viettäneet nautinnollista aikaa siellä ja päässeet lähemmäksi espanjalaista elämää.
      Otit esille juuri niitä asioita, mihin mekin olemme kiinnittäneet huomiota, Fugessa on riittävästi paikallista asutusta joka antaa sen alkuperäisen leiman alueelle. Ei niihin Suomi-paikkoihin tarvitse mennä ja toisaalta, suomenkielistäkin apua on saatavilla laajasti sitä tarvitseville ja haluaville. Toivottasti viihdyt jatkossakin seurassani!

      Poista
  5. Suomessa tuota salaattia myydään sydänsalaatti-nimellä lähes kaikissa marketeissa, ihan meidän lemppari sekä kylmänä että grillattuna! Nam.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan superjuttu! Kiitos Johanna vinkistä - ihmettelen, miten en ole sitä huomannut... Ehkäpä sitä kulkee aina niitä samoja polkuja kaupassa...

      Poista
  6. Heippa Maarit:)

    Ihan samoja mietteitä Aurinkorannasta. Viihdyn todella hyvin Espanjassa ja samoin olemme ajatelleet, että emme missään vaiheessa hanki sitä omaa asuntoa vaan pysymme vuokralinjalla tai hotelleissa. Olen kuunnellut tuttavaperheiden huolia omistusasunnoista, joten no thank you!

    Sinulla olikin tuossa muutaman uusi vinkki taas seuraavalle reissulle. Olemme olleet paljon golffaamassa siellä mutta tällä kertaa olimme turistimoodilla. No ensi kerralla otamme varmaan taas mailat mukaan mutta emme pelaa joka päivä, jotta jäisi aikaa vähän kierrellä ympäriinsä.

    Kivaa alkavaa joulukuuta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Ja kiitos kommentistasi :) Mulla löytyy näitä Espanja-aiheisia juttuja lisää sekä tämän vuoden maaliskuulta että viime vuoden marraskuulta. Käyn tutustumassa ajan kanssa myös sinun blogisi historiaan mitä olet itse kirjoitellut. On tämä kiva maa matkustaa ja sopivan lentomatkan päässäkin. Mukavaa joulukuun alkua!

      Poista
  7. Hei! Me olemme taas päätyneet hankimaan asunnon täältä, ja miksi Costa del Solista.. Olemme asuneet talvia myös Singaporessa, koska miehen työkuviot ovat sielläpäin. Jossain vaiheessa tuli mieleen, että miksi ei eteläisessä Espanjassa, jossa sää suosii myös. Suomen talvet ovat liian pitkiä ja pimeitä.. Singaporen lentomatka kestää 12-tuntia, joten sekin puolsi Espanjaa, 4,5 ei tunnu pahalta.. :)
    Hankimme asunnon vähän yli vuosi sitten ja remontti on nyt tehty ja kaikki on mennyt hienosti. Omaa asuntoa puoltaa se, että omat tavarat ja vaatteet ovat täällä, tämä on koti. Ja Suomeen pääsee nopsasti.
    Costa del Solilla oli minun mielessä tietty maine, mutta olen todella positiivisesti yllättynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin - olisikin todella kätevää jos olisi hyvä oma koti siellä lämpimässä; sitä mekin olemme miettineet paljon, kuten kirjoitin. Hienoa, että te olette löytäneet mieleisenne kodin :) Se on aivan totta, että sillä alueella on ihmisten mielessä paljon huonompi maine kuin mitä se onkaan. Minusta tässä on vähän samanlainen asetelma kuin on ollut Mallorcan suhteen, ihmisille on jäänyt mieleen siitä vain Seiväsmatkojen maine. Me ollaan tykätty kovasti sen monipuolisuudesta ja lyhyt lento on iso plussa. Kiitos paljon sinullekin, että kommentoit!

      Poista