maanantai 9. lokakuuta 2017

Hiekkaleikeistä brunssikirjan kuvauksiin - hetkiä viikon varrelta

Menneeseen viikkoon on mahtunut monenlaista touhua ja menemistä. Yksi tärkeimmistä jutuista on se, että olen käynyt kuntosalilla jo parisen kuukautta, maanantaisin ja perjantaisin, ja vielä joogassa venyttelemässä tiistaisin.

Become-sali Espoossa, missä käyn, on kotoisa ja kutsuva. Kahvintuoksu tulvahtaa vastaan jo ovella ja asiakkaat otetaan vastaan lämpimästi ja iloisesti. Käyn aamupäivän tunneilla, minne me aikuisemmat voimme mennä kertamaksulla. Luulisi, että silloin olisi helppo jättää menemättä, mutta ei. En ole jättänyt yhtään kertaa väliin ja sovin kaikki muut menot niin, että pääsen salille. Siitäkin tulee hyvä mieli, että meidät aikuisemmat kohdataan avoimesti ihmisinä. Ja siellä nauru helisee, kun muistelemme vanhoja aikoja ja tapoja.

Olen niin innoissani tästä, ettei menneen viikon sateetkaan ole hetkauttaneet yhtään. Vihdoin olen päässyt siihen tilanteeseen, että odotan salille menoa! Täällä saa sekä fyysisesti hyvän olon tunteen että iloa ja energiaa päivään. Tällainen pieni ja kodikas sali peittoaa mennen tullen supertehokkaat ja usein kolkot isot kilpailijansa.


Söin hillittömän herkullista kasvispastaa viikolla Espoon Majakka-ravintolassa ja sitäpä oli kokeiltava kotonakin. Uunipastan kastikkeeksi tuli kasvisseos, mihin paistoin ison munakoison, fenkolia ja pikkutomaatteja. Maustoin ne tomaattipureella, chilillä, valkosipulilla, suolalla ja hunajalla, niin että siitä tuli tulisen makea. Kun homma oli valmis, paistoin marinoitua tofua öljyssä kullanruskeaksi, joka tuli pastan päälle. Kaverini vinkkasi tästä tofusta, ja jäin siihen heti koukkuun. Se oli niin maukasta ja ihanan rapeaa paistettuna. 
Vähän hävettää laittaa nyt näitä omia ruokakuvia tänne, kun näin eilen, miten ammattilaiset kuvaavat ruokiaan...


Meillä oli loppuviikosta taas pieniä yökylävieraita ja koti muutti muotoaan hetkessä, kun lelukopat kaivettiin esiin. Pienten lasten kansssa päivät on täynnä ihmettelyä ja naurua, kun näkee miten 1,5 vuotias seuraa siskonsa touhuja ja matkii ihan kaiken. Miten hän opettelee sanoja ja osaa ihmeen hyvin jo niillä muutamalla yksittäisellä sanalla ilmaista tahtonsa. Meillä on vakiulkoiluretki lähirantaan ja kävelypoluille, missä isompi kiipeili joka ikiseen puuhun, mitä reitiltä löytyi. Rantsussa tehtiin yhdessä cupcaket, matkalta kerättiin kuivuneita oksia maljakkoon ja kiviä siltä varalta, että niitä tarvitsee leikkeihin. Eikä haitannut yhtään, vaikka sadetta ripotteli välillä. Meille kaikille olisi opettelemista lapsista ja hetkeen tarttumisesta.



Vaikka oli sateentuhrua, niin ilma oli harmaan kaunis (tämä ei ole mv-kuva) ja rannoille nostettujen veneiden pohjista löytyi näin taiteellisia kuvioita. Venesatamasta löytyi monenlaista ihmeteltävää, mm. tutkimme, mikä veneistä on kaikkein isoin. Sitten luimme niiden nimiä ja yhdestä löytyi isomman toinen nimi Matildakin. Ja sekös oli hauskaa.


Viikon huipentuma oli sunnuntainen brunssi. Satuin avaamaan facen just oikealla hetkellä, kun sinne pompsahti ilmoitus lukijabrunssista ja taisin olla peräti ensimmäinen klikkaaja kymmenestä mukaan mahtuvista. Kyseessä oli Liemessä sekä Viimeistä murua myöten blogien kuvaukset ja behind the scenes -sessio keväällä -18 ilmestyvää Brunssi-kirjaa varten.

Nämä luovat ja taitavat ruokabloggaajat olivat taikoneet lumoavan kasvisbrunssin itämaisin ja aasialaisin maustein. En voi tässä nyt paljastaaa, mitä kaikkea oli tarjolla, mutta ne tulevat sitten siihen kirjaan. Enkä malta odottaa, että saan sen käsiini!

Ihania makuja, tajuttoman kaunista ja upeaa värien harmoniaa. Sain tästä taas valtavasti inspiraatiota omaankin kokkaamiseen ja erityisesti erilaisten mausteiden käyttämiseen uudella tavalla. Lämmin kiitos vielä Jennille ja Saaralle ikimuistoisesta herkuttelusessiosta!





Tässä on linkit molempiin blogeihin ja tietoa uudesta kirjasta. Kannattaa myös tutustua blogien resepteihin: Liemessä ja Viimeistä murua myöten.






Tässäpä oli näitä viime viikon puuhasteluja. Niin, ja tuolla omassa ruokakuvassani näkyy tamminen ruokapöytämme - sen pinta on nyt vihdoinkin hiottu ja enää käsittelyä vailla. Miten kauniin vaalea ja tasainen siitä tulikaan. Pieni suuri asia! Kiitos miehelleni ja to do -listan voimalle ;o)

Sateet näyttävät jatkuvan tälläkin viikolla, mutta minua ne eivät nyt haittaa, sillä lähden äitini kanssa pikkulomalle Palmaan. Ja siellä näyttää paistavan vielä helteisesti!

Mukavaa viikkoa kaikille lukijoilleni!

Maarit

PS Mikään edellämainituista ei ole kaupallinen vaan puhtaasti omasta halusta kirjoitettu juttu.




10 kommenttia:

  1. Kiva oli lukea viikostasi �� Ihanan positiivinen asenne elämään ja loistavaa, että järjestät aikaa kuntoilulle. Pitäisi ottaa mallia...Noh, kohta kirjaprojektin kanssa helpottaa, kunnes taas keksitään jotain muuta �� Kiitos brunssiseurasta ja energiaa syksyysi! ❤️

    VastaaPoista
  2. Olin pari viikkoa sitten Jennin stailaamissa juhlissa, yhtä kaunista oli sielläkin!

    Aurinkoista lomaa, ihan pieni kateus pistää, aurinkoa ja lämpöä kun kaipaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hänellä on silmää paitsi ruoalle myös kauneudelle! Kiitos, tämä sade kyllä jo alkaa riittämään...

      Poista
  3. Viikkosi varrella on ollut monenlaisia kivoja juttuja, ihanaa!
    Oikein hyvää lomaa teille Palman aurinkoon <3

    VastaaPoista
  4. Ihanaa lomaa teille <3 Ei ollenkaan hassumpi ajankohta kadota etelään :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos sinulle osallistumisesta :) Ihanaa, kun pidit ja että sait vielä inspiraatiota tapahtumasta. Äläkä yhtään häpeä sinun ruokakuvausta! Mulla ainaki heräsi heti ruokahalu nähdessäni tuon uunipastan :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, se brunssi oli vaan niin ihana juttu! Ja kiva kuulla :o) Olen muuten tehnyt jo vaikka minkälaisia kasvispainotteisia linssiruokia, ja kyllä tekee kauppansa...

      Poista