tiistai 26. syyskuuta 2017

Nyt voisi olla vähän villimmät hiukset...Remingtonilla se onnistuu!

Tuumasin, kun aloin kirjoittamaan tätä juttua, että olen nykyiseen hiusmalliin ja -pituuteen hirveän tyytyväinen. Vielä pari kuukautta sitten ne olivat paljon pidemmät (kuva tuolla alempana) ja kun nyt katson niitä kuvia, voin vain todeta, että tsiisus! onneksi ymmärsin leikkauttaa ne lyhyemmiksi. Olin vain vaipunut sellaiseen pitkien hiusten helppous -horrokseen: ne oli niin helppo kiepauttaa ponnarille. Ja niin ne lähes aina olivatkin. Uusi malli vaati uudet laittosysteemit. Sain Remington Pro-Luxe kihartimen testiin blogiin ja sillä on iso rooli nykyisten hiusten laittamisessa. Tässä jutussa on siis nyt hyvä vinkki siihen, miten hiuksiin saa kivasti liikettä ja lennokkuutta - nopeasti.



Jokainen varmasti tunnistaa sen, että tuppaa laittamaan aina samalla lailla hiuksensa, olipa kyseessä föönaus, ilmakiharrin, rullat - tai antaa vain niiden olla -look. Itse olen tottunut laittamaan ne aina jollain lailla ja föönaus isoilla harjoilla on se perusjuttu, sillä olen aina viihtynut melko suorissa mutta pehmeästi ja ilmavasti liikkuvissa hiuksissa. Tuossa yläkuvassa on tämänhetkinen pituus.

Kuva: Instagram
Tämä instasta löytämäni kuva oli mukanani viimeksi, kun menin ButikHelsinkiin ihanan Rikun käsittelyyn. Hiuksissa on sopivasti rikottua latvaa, mutta niiden pitää olla ehdottomasti pitkät päältä. Tämmöinen malli muuntuu moneen eri lookiin. Ja sen saa just ja just myös ponnarille...


Uuden hiusmallin lisäksi ratkaiseva juttu pienelle mutta tärkeälle uudenlaiselle ilmeelle soi tämä Remingtonin kiharrin. Sillä saa volyymiä ja liikettä tekemättä kiharaa. Ja tätä just haluan. Se on 32 mm paksu, joten sillä saa aikaiseksi nostetta ja taipuisuutta myös lyhyille hiuksille. Halkaisija on niin iso, ettei se todellakaan tee kiharaa. Sitäkin saa halutessaan, jos kääntää riittävän kauan ja antaa lisäboostia muotoilutuotteilla.


Tässä yläkuvassa on pidempi malli, mikä mulla oli vielä kesällä. Kiharrin tekee loivaa taipuisuutta myös näin pitkiin hiuksiin. Käytin siinä KMS Thermo Shapea lisäpitoa antamaan, mutta annoin kihartimen kihartaa vain muutaman sekunnin ja taipuisuus pysyi todella hyvin seuraavaan pesuun. Toki se muutti muotoaan, mutta hiukset eivät lähteneet menemään päätä myöden ja niiden kuohkeus säilyi.
Sain testiin myös kuvassa olevan Remingtonin tupeerausharjan. Tupeeraan päälaen tyvihiusten lisäksi usein otsatukkakohtaa saadakseni sen pysymään muodossaan ja tämä ohut harja tekee pehmeää jälkeä, joka todella pysyy. Sillä pystyy myös silottamaan pinnan niin ettei tupeerausjäljestä näy muuta kuin hyvä kohotus.


Tässä on nykytilanne ja näissä kuvissa on jätetty pois myös föönausvaihe. Suihkautin hiuksiin pelkän lämpösuojan ja kuivasin ne pesun jälkeen pää alaspäin käsin haroen, sillä halusin näyttää miten helposti ja nopeasti saa kampauksen. Oikeastaan inhoan tuota kampaus-sanaa, sillä se kuulostaa aina niin pönöttävältä, kyseessä on ihan hiusten peruslaittaminen. 

NÄIN KIHARSIN:

Hiukset olivat melko vallattomat kuivauksen jälkeen ja aivan suorat. Aloitin kihartamaan keskipaksu osio kerrallaan vasemmalta puolelta. Latvoja ei kierretä, joten hiusosio laitetaan kihartimeen noin 2-3  cm päästä latvasta. Sitten kiharrinta vain pyöritetään pystyasennossa sen verran kuin haluaa. Itse pyöräytin ehkä kerran ympäri, sillä halusin jättää hiukset suoriksi myös juurista niin että tulee vain volyymiä kiharoiden sijaan. Pidetään muutama sekunti ja kiharrin vedetään pois varoen suoraan alaspäin. 
Kihartimessa on OptiTech -pinnoite, minkä ansiosta lyhyetkin hiukset tarttuvat ja pysyvät sen ympärillä hyvin, mutta eivät takerru siihen. Lisäksi laitteen lämpö jakautuu nerokkaasti niin, että latvojen kohdalla se on hellävaraisempi ja ylempänä voimakkaampi, missä tarvitaankin enemmän pitoa ja hiukset kestävät paremmin lämpöä.

Koko homma vei aikaa muutamia minuutteja, joten tämä on loistojuttu myös kiireisiin aamuihin.


Täytyy myöntää, että pidänhän mä näitä välillä kiinni edelleenkin, mutta kihartamisen jälkeen ne on vähän villimmät ja ponnarikin näyttää rennommalta - hiuksia saa roikkuakin vähän siellä täällä. Ihan eri juttu kuin tiukka ponnari.

Nyt kiinnostaisi tietää oletko sinä kokeillut kihartimia ja minkälaisia kokemuksia on.

Ihanaa syysviikkoa!

Maarit



sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Ihana sunnuntai ja syksyinen asetelma terassille

Aamu valkeni aurinkoisena ja energiaa oli vaikka muille jakaa - auringon energisoiva vaikutus on ilmeinen :) Leivoin heti aamusta pari pellillistä siemennäkkäriä, niin on taas vähän terveellisempää naposteltavaa telkkarin ääreen. Itse asiassa tykkään siitä kyllä ihan kahvinkin kanssa. Sitten sipaisin ystäväni kanssa merelliselle aamupäiväkahville ja niin ihanan lämmintä oli, että tarkeni hyvin istua ulkona terassilla. Eipä ole moisia terassikelejä ollut liiemmältä tänä kesänä. 

Kotona laitoin broiskua ja kaiken maailman kasviksia uuniin tyyliin 'one-pot', eli kaikki kerralla uunivuokaan. Sillä aikaa, kun sapuska kypsyi, siivoilin terassia pudonneista lehdistä ja muusta roskasta. Keksin sitten, että laitanpa rikkoontuneeseen avosuiseen maljakkoon mehikasveja, kukkia kun siinä ei voi enää pitää, vaikka olen liimannut sen lohkeaman. No, sehän näyttikin ihan kivalta! Iso kellertävä pyöreä maljakko sai muutaman kuivuneen putkikasvin ja keräsin loput omenat puukulhoon. Iso muratti on tuotu mökiltä kotia koristamaan ja myöhemmin leikkaan siitä taas pitkiä oksia sisälle maljakkoon talvehtimaan.
Vähällä vaivalla tuli vähän nuupahtaneeseen terassi-ilmeeseen taas eloa.

Miten siellä on vietetty tätä kaunista syyssunnuntaita?

Lämpöistä syysviikkoa!

Maarit  













lauantai 23. syyskuuta 2017

Näin ihosi heleys pääsee esille - uutta putsareista!

Mistähän se johtuu, että monia alkaa laiskottamaan just siinä vaiheessa, kun pitäisi puhdistaa ihoa? Ja ripsarinkin pitäisi olla sellainen, mikä lähtee vedellä... Tunnistatko itsesi näistä? Heleän ihon salaisuus on ihon huolellinen puhdistaminen saasteista, meikistä, hiestä, kuolleista ihosoluista, talista. Tai puhdistaminen on vain yksi niistä asioista, mutta hirveän tärkeä. Yksinkertaisesti: ihon pitää olla puhdas, että heleys pääsee esille. Itsestäni tuntuu oudolta, että niin monet ovat valmiita panostamaan kalliisiin tuotteisiin ja hoitoihin, mutta vähättelevät ihonsa puhdistamista. Eihän ne voiteet ja seerumit imeydy niin tehokkaasti, jos iholta ei ole puhdistettu epäpuhtauksia - ne ovat kuin panssarina siinä välissä. 

Aasiassa ihon hoitamiseen kuuluu monia eri vaiheita, jopa toistakymmentä erilaista. Puhdistusrituaalikin on usein kaksivaiheinen: ensin putsataan meikit öljypohjaisella tuotteella ja sen jälkeen muut epäpuhtaudet vaahtoavalla. Ja sitten seuraa vielä kuorintaa, kasvovettä, essence-lotionia ja vaikka mitä - ennen voiteita. Jos me nyt sitten yrittäisimme syväpuhdistaa ihomme edes yhdellä tuotteella, löytyisikö siihen aikaa? 


Nyt ihon puhdistaminen on ihana ja helppo asia, sillä apteekeissa myytävä Lierac on tuonut markkinoille uuden sukupolven kaksoispuhdistajat. Se ei kuitenkaan tarkoita aasialaiseen tyyliin kaksivaiheista vaan sitä, että niissä on kaksinkertainen puhdistusteho. Ja jo tähän alkuun on sanottava, että nämä ovat parasta mitä taas pitkään aikaan on beautymaailmassa tullut markkinoille. Ne puhdistavat todella hyvin, tuntuvat ihanan helliviltä ja tuoksuvat niin taivaallisilta. Oikein odotan, että pääsen taas kohta niiden kimppuun.

Putsareitten juju on mikromagneettiteknologia, joka on saanut inspiraationsa hoitoloissa tehtävästä ionipuhdistuksesta. Se vetää puoleensa joka ainoan epäpuhtauden eri kerroksista. Tiesithän, että epäpuhtauksia on sekä ihon pinnalla (saasteet, meikki) että pinnan alla (hiki, tali, kuolleet ihosolut). En ollut itsekään näin perillä asioista ennen kuin luin kaiken tiedon ja vaikka olenkin aina putsannut, kuorinut ja käyttänyt naamioita, en ollut ajatellut asiaa noin syvällisesti. Jos haluat lukea lisää ihon heleyttäjistä, kirjoitin kuorinnoista tässä jutussa.


Ihan lyhyesti kaksoispuhdistuksen tapa toimia: kasviperäinen pinta-aktiiviaine vetää puoleensa epäpuhtauksia syvältäkin ja hedelmistä peräisin oleva ihoa silottava entsyymi mikrokuorii ihoa joka puhdistuksen yhteydessä. 
Niissä ei ole mitään palleroita tai siemeniä, vaan teho perustuu entsyymin hellävaraisuuteen. Muistatte varmasti AHA-hapot - niitäkin on putsareissa tukemassa entsyymien vaikutusta ja näin kuolleet solut ja epäpuhtaudet putsaantuvat tehokkaasti ihosta.
Niin - ja näissä on myös hyaluronihappoa, jonka tehoon uskon itse vahvasti ja kirjoitinkin asiasta täällä.


Balm-in-oil - oi öljypuhdistus! Samettista, hellivää, pehmeää - ei ole sanoja kuvaamaan tuota ihanuutta. Vaaleanpunainen pehmoinen öljybalsami sulaa hetkessä iholla öljyksi, joka liottaa meikin ja vie epäpuhtaudet mennessään. Se huuhdellaan pyörittelyn jälkeen lämpimällä vedellä ja iho jää samettisen pehmeäksi, ei yhtään rutikuivaksi tai nitisevän tuntuiseksi.

KENELLE: Kuivaihoiselle ja öljyjä rakastaville - pehmeä ja hoidettu lopputulos.
Jos kaipaat täysin nitisevän puhtaan tuntuista lopputulosta, voit käyttää vaahtoavaa putsaria lopuksi.


Foaming Cream on voidemaisen vaahtoava putsari seka- ja rasvoittuvalle iholle. Se on ensin tosiaan pehmeän voidemaista ja kun lisäät siihen lämmintä vettä, se muuttuu vaahdoksi.

KENELLE: Raikkaasta ja tehopuhtaasta lopputuloksesta pitäville, kun halutaan tuntea, että liika tali todellakin häviää iholta - sitä kuivattamatta.  


Loppusilauksena puhdistusta täydentämään on Gel Lotion, kirkkaan geelimäinen ihon raikastaja ja silottaja, joka myös supistaa ihohuokosia. Sen tehtävä on valmistaa iho vastaanottamaan hoitotuotteet. Iso rooli.

KENELLE: Kaikille ja aina puhdistuksen jälkeen.

Putsaritkin ovat nykyään supertehokkaita hoitotuotteita, jotka edesauttavat solujen uusiutumista. Tässä on taas sellainen setti, mihin jää helposti koukkuun. Hyvään koukkuun, sillä kukapa ei haluaisi heleää ihoa!

Maarit

Tuotteet ovat PR-näytteitä ja saatu blogiin.


keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Intialaiset lihapullat - suloisentulinen makusinfonia

Huomaan valmistavani yhä useammin erilaisia etnisiä arkiruokia. Niiden mausteilla saa kanaan, kalaan tai jauhelihaan aivan uutta makua ja potkua. Makuhermoja kutkuttavat mausteet korvaavat usein monimutkaiset työvaiheet ja esimerkiksi mausteiden aromien herättäminen öljyssä kuumentamalla onkin usein se työläin vaihe. Kuten meidän perheen kokkauskonseptiin kuuluu, tämäkin Intialaisten lihapullien ohje on helppo ja nopea, vaikka siinä on aikamoinen liuta mausteita. Älä säikähdä niitä, tekeminen on melko helppoa. 

Nämä reseptin mausteet ovat sellaisia, mitä tulee käytettyä säännöllisesti ja niitä onkin aina kaapissa, koska ne taipuvat niin moniin etnisiin ruokiin. Itse ainakin karsastan valmiiden mauste- ja kastikepurkkiarsenaalin keräämistä kaappeihin. Vievät vietävästi tilaa ja itse tehty maustetahna, kuten tässäkin kastikkeessa, peittoaa mennen tullen valmiit kastikkeet.


Intialaiset lihapullat on kuulunut jo pitkään menuumme ja teen sitä yleensä ison satsin kerralla helpottaakseni viikottaista kokkaamista. Ohjeen olen löytänyt jostain lehdestä jo vuosia sitten. Lihaksi käy myös nauta, mutta lammas on meidän suosikkimme. Niin, ja ei kannata jättää tähtianista pois, sillä se antaa juuri sen oikean ihanan aromin kokonaisuuteen. Lehdistä tai netistä otetut reseptit ovat usein melko mauttomia ja maustan ja maistan aina ahkerasti sen oikean tulisuuden ja makeuden  tasapainon löytämiseksi, sillä pelkkä tulisuus on aika suoraviivainen maku, mutta pieni määrä tummaa sokeria pyöristää sen vastustamattoman pehmeäksi. Silloin, kun aineksia on noinkin paljon, kannattaa ottaa ensin kaikki esille työpöydälle, siitä on helppo annostella suoraan pannulle.
Vinkki: kannattaa kokeilla tuoretta kurkumaa, mitä saa ainakin Lidlistä. Maku on aivan toista kuin kuivatussa.
Keitä lisukkeeksi riisiä.

INTIALAISET LIHAPULLAT

1. Lihapullat:

700 g jauhelihaa, nauta tai lammas
Öljyä paistamiseen
1 sipuli pilkottuna
Mausteseos:
3 valkosipulinkynttä
2 tl jeeraa (juustokumina)
2 tl jauhettuja korianterinsiemeniä
Maun mukaan kuivattua chiliä tai pätkä tuoretta
1/2 tl mustapippuria
1,5 tl suolaa
1 dl ruokajogurttia

1. Kuullota sipuli öljyssä ja lisää sitten kaikki mausteet kuumenemaan hetkeksi.
2. Sekoita jauhelihan joukkoon mausteseos ja ruokajogurtti.
3. Muotoile pullat ja paista uunipellillä tai paistinpannulla.

2. Kastike:

öljyä paistamiseen
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
2 tl inkivääriraastetta (tuoreesta)
2 tl kurkumaa
1 tl garam masalaa
2 tähtianista
1/2 tuore punainen chili
1/2 tl mustapippuria
1 tölkki tomaattimurskaa
1 dl ruokajogurttia
1 tölkki kookosmaitoa
2-3 rkl tummaa sokeria
runsaasti tuoretta korianteria (lisätään valmiiseen kastikkeeseen)

1. Kiehauta isossa kattilassa kaikki 7 maustetta öljyssä.
2. Lisää tomaattimurska ja anna hautua hetken.
3. Kaada kattilaan kookosmaito ja jogurtti. Mausta suolalla ja sokerilla - lisää tarvittaessa muita mausteita.
4. Lisää lihapullat kastikkeeseen ja anna kiehua miedolla lämmöllä n. 10 min.
5. Leikkele koristeeksi tuoretta korianteria

Teen joskus turkkilaisesta jogurtista kastikkeen, johon sekoitan minttua ja hiukan hunajaa. Se sopii myös tälle kyytipojaksi.

Maarit







maanantai 18. syyskuuta 2017

Blogikirppis!

Nyt on tehty taas kaapeissa sortteerausta ja laitan parhaat palat tänne blogiin myyntiin: mm. Max&Co, Pablo, Sandro, Bandolera... Vaatteissa kokoni on 36-38 ja kengissä 38.


Entiseen tapaan, laita viesti meiliini, kun haluat ostaa - ensimmäisenä ehtinyt saa tuotteen. Ostopäätös on sitova, eikä niitä voi vaihtaa/palauttaa. Huom. Kirppis on 'avoinna' tämän viikon sunnuntaihin 24.9. asti, vaikka kirjoittelen tässä välissä uusia postauksiakin. Laita meiliin yhteystietosi ja varmuuden vuoksi myös puhelinnumero. Voin postittaakin tuotteet ja lisään postituskulut hintaan, arvio n 6 e. Puserot kulkeutuvat kirjeitse kirjemaksulla. Pääkaupunkiseudulla asuvien kanssa voidaan sopia meilissä luovutus.

Meiliosoitteeni: sopusointuja@gmail.com

Maarit
Pablon silkkimekko/tunika, Ranskan koko 38 (vastaa 36 täällä). Mustavalkoinen. Kai-helma pituus 65 cm. Hinta 50 e.


LoveStories puuvillainen pusero, L. Olen ostanut sen isompana siksi, että halusin sen olevan pidempi. Olka-helma 63 cm. Hinta 35 e. MYYTY
Sandin sinivalkoraidallinen paitis, S. Todella ryhdikästä ja ohuen tiivistä puuvillaa. Kauniit tikkaukset. Hinta 30 e.

Pablon silkkipellavapaita, koko 2 (vastaa M-kokoa). Etuosa silkkiä, takaosa pellavaa. Väri tumma fuksia. Olka-helma 58 cm ja kai-helma 40 cm. Hinta 30 e.

Max&Co tummanharmaa miellyttävän ohut villamekko, S. Vuoritettu. Tyköistuva malli. Olka-helma 96 cm ja kai-helma 76 cm. Hinta 50 e. MYYTY

Ajlaik roosaharmaa pusero, polyesteriä, one-size. Olka-helma n. 60 cm. Hinta 20 e. MYYTY

Bandoleran musta kapea hame, 36. Kauniit ja huolitellut yksityiskohdat. Edessä vasemmalla sekä takana halkiot. Todella hyvä istuvuus. Pituus n. 60 cm, ylittää juuri polveen. Hinta 30 e.

Max&Co musta pikkujakku, puuvillaelastaania. Sopii esim. pikkumustan tai iltapuvun jakuksi. Olka-helma edestä 38 cm ja takaa 50 cm. Takaa pidempi malli, ja takana leikkaus, mikä tekee siitä hiukan pallomaisen. Leveät hihat. Hinta 40 e.

COSin mustansininen mekko/tunika, 36. Kyynärpäihin ylettyvät väljät hihat. Paksut sukkikset, leggingsit, kapeat housut...monta käyttötapaa. Takana vetskari alas asti. 68% villaa, 28% polyester, 4% elastaani. Olka-helma  92 cm. Hinta 35 e.

Nine West nudenväriset korkkarit, nahkaa, 39 (vastaa kokoa). Korko 10 cm. Hinta 35 e. MYYTY

Elizabeth Stuart ruskeat nahkanilkkurit, 38. Korko 8 cm. Laitatettu kuminen puolipohja. Hinta 35 e. MYYTY

Italialaiset Ann Tuil täysnahkaiset (sisä/ulko) saapikkaat, 38. Varren pituus lattiasta 46 cm.
Hinta 40 e. MYYTY


sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Öljyjä, mitkä ovat enemmän kuin öljyjä + VINKKEJÄ

Pimenevät illat tuovat mukanaan (suklaanhimon lisäksi) myös tarpeen tutkia tarkemmin omia öljyvarantojaan. Kesän mittaan kertyneissä muissa rasvavarannoissa olisi kyllä myös tutkittavaa, ainakin täällä, mutta en nyt tarkoita niitä vaan ihanan helliviä ja pehmentäviä ihonhoitoöljyjä. 
Monipuoliset öljyt tekevät todellakin ihmeitä iholle! 
Nykyöljyt ovat myös ohuita, helposti levittyviä ja monet sopivat myös rasvoittuvalle iholle. Niitä ei lotrata kasvoille kuin vettä, vaan taputellaan kevyesti ja vältetään silmien ympärysihoa. Kroppaan ja jalkoihin sen sijaan voi levittää reippain ottein. Kuivat hiuslatvat suorastaan imevät öljyä itseensä. Otin tähän postaukseen mukaan kolme erilaista, hyväksi koettua öljyä koko kropan hoitamiseen ja pehmentämiseen.



Kampaamoissa myytävän Keune-sarjan Satin Oil Treatment* kuuluu Care -linjaan, joka on tarkoitettu  kuiville ja elottomille hiuksille lisäämään niiden kiiltoa ja eloisuutta. Muutaman ylellisen öljyn yhdistelmä on yllättävän kevyt ja rasvattoman tuntuinen todellinen hiusten monikäyttötuote. Ja hirveän riittoisaa, vain muutama tippa riittää hoitamaan puolipitkätkin hiukset. Hiusöljyt ovat todella monipuolisia ja niillä on monia erilaisia käyttötapoja. Tässä on muutamia hyviä vinkkejä, olen kokeillut näitä ja vaikka mitä näihin nykyisin niin kuiviin latvoihini.

Käyttövinkkejä:

a) Jos hiukset tuntuvat erityisen kuivilta esim. runsaan vaalennuksen jälkeen, laita sitä illalla kuiviin kohtiin, anna vaikuttaa yön ja huuhtele/pese aamulla pois.
b) Jos haluat superkiiltoa, lisää muutama pisara hoitoaineen sekaan ja anna vaikuttaa vähintään 5 min. Huuhtele.
c) Lisähoitavuutta ja lämpösuojaa föönaukseen: laita kämmenelle muutama pisara ja hiero latvoihin ennen föönaamista.
d) Todella kuivat latvat: levitä päivittäin pari pisaraa kuiviin latvoihin sivellen.


Lumenen Sisu-sarjassa on todellinen kuivan, väsyneen ja harmaan ihon pelastajaöljy. Hoitavaan ja Suojaavaan Kasvoöljyyn* on pakattu monipuolinen suomalaisten marjojen siemenöljykimara, joka ravitsee ja suojaa sekä vahvistaa ihon luonnollista suojakalvoa E-vitamiinin ja omegoiden avulla. Tätä voi taputella puhtaalle iholle ennen voidetta ja lisätä myös muutamia tippoja yövoiteen sekaan lisäämään sen tehoa. Ainoa pieni miinus on harmillisen voimakas tuoksu.


Elizabeth Ardenin All-Over Miracle Oil sopii kasvoille, vartalolle ja hiuksille. Tämä on juuri sellainen öljy, mikä on erinomainen myös lomamatkoille: yhdellä tuotteella pärjää koko reissun, tästä on itsellä menossa jo toinen puteli. Pakkaus on 100 ml:n muovipullo, eli menee myös käsimatkatavaroihin ja siinä on pumppu, mikä tekee käytön ja annostelun vaivattomaksi. Tässä on tuttu Eight Hour Creamin tuoksu ja pidän sen jännästä erikoisesta tuoksusta. Tämä ihoa kosteuttava öljy hoitaa myös kuivia kynsinauhoja ja rauhoittaa ihoa sheivaamisen jälkeen.

Käyttövinkki:

Kesän jälkeen kuiville kantapäille erinomainen tehohoito. Tein eilen saunassa pikajalkahoidon näin: raspasin hyvin kevyesti saunassa pehmentyneet kantapäät ja sen jälkeen kuorin jalat. Sitten sekoitin öljyä kämmenellä tuhtiin voiteeseen ja hieroin jalkoihin. Lopuksi puuvillaiset sukat jalkaan ja päälle vielä villasukat lämmittämään. Aika ihanaa!

Lämpöistä alkavaa viikkoa juuri sinulle!

Maarit

*Tuotteet saatu blogiin testiin.

perjantai 8. syyskuuta 2017

Ei niin onnistuneita kokkauksia

Kesän aikana olen kokkaillut ihan hyvää ruokaa, ja monipuolistakin, mutta nyt kun syksy tekee tuloaan, alkaa tuttu kokkaus- ja kokeilupuuska nostaa päätään. Kesällä pääasiassa grillattiin ja savustettiin. Maukkaita uusia perunoita oli lähes aina tarjolla ja salaatin lisäksi valmistin usein munakoisoa, kesäkurpitsaa, pimièntos de padroneita - jotain lämmintä vihannesta, joille valkosipuli ja yrtit antoivat siunauksen. Yksinkertaista, helppoa, nopeasti valmistuvaa ja maukasta. Turkkilaista jogurttia mm. hunajalla, mintulla ja suolalla maustettuna taisi olla lähes koko kesän tarjolla.  





Mutta asiaan. Lehtikaalisipsit on vilahdellut monen lehden sivuilla ja ne ovat pyörineet mielessäni pitkään - siinä olisi hyvä ilta- ja tv-naposteluidis. Se on pökerryttävän näyttävän näköinen ja terveellinen.  Löysin ohjeen, missä ne maustetaan seesamiöljyllä sivellen ja lopuksi lisätään päälle seesaminsiemeniä ja sormisuolaa. Niitä paistetaan 150 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Niistä tuli ihan rapsakoita ja pidän tuosta siementen tuomasta pehmeästä pähkinäisestä mausta. Mutta onhan ne aika öljyisiä ja maku on myös aikamoisen kirpeä - ehkä jopa hapan. Eivät olleet meidän suosikkeja.
 


Toinen uutuuskokeilu kokkausrintamalla oli härkäpavut. Näin kaupassa ison pussillisen palkoja ja innostuin ostamaan ne. En tiennyt yhtään siinä vaiheessa, mitä niille pitää tehdä ja tehdäänkö ylipäätänsä mitään. Avasin ensin yhden nähdäkseni miltä sisukset näyttävät. Pavun sisällä oli vaalea pehmeän samettinen vuoraus, minkä uumenissa uinui harvakseltaan isoja vaaleita papuja. Hm. yleensähän ne ovat vihreitä. Tässäkin tapauksessa Google tiesi mitä niille pitää tehdä. Nehän pitää keittää ja lipsauttaa sitten varsinainen papu sen vaalean kuoren sisältä. Lopputulos oli vain kourallinen papuja sellaisesta isosta pussista. En taida lähteä tähän enää toiste, ostan pavut toisessa muodossa jatkossa, sillä ne ovat kyllä hyviä proteiinilisiä salaatissa. Mutta mielestäni turhaa puuhaa itse valmistettuina.



Kolmas kokkauskokeilu sen sijaan onnistui ja menestyi ihan hyvin. Tekaisin nimittäin pitkästä aikaa pari pellillistä siemennäkkäriä. Ai että ne tekivät kauppansa ja parissa päivässä satsi oli syöty. 
Näitä saa rauhassa napostella telkkarin ääressä ja muuallakin. Itse syön mieluummin suolaista kahvinkin kanssa (vaikka kyllä omenahillolla täytetty possu on ihan ykkönen) ja tämä maistuu ihanalta juustosiivun kanssa. 
Käytin Risellan maissijauhoja ja pussin kyljestä otin ohjeenkin. Lisäsin kaikkia mahdollisia siemeniä mitä kaapista löytyi. Jos et ole vielä tehnyt, kannattaa kokeilla - on helppo leipominen.


Kohta alkaa Vain Elämää ja nyt vedetään mutkat suoriksi ja laitan uuniin esipaistetun maalaispatongin. Ehkä otan lasin punkkuakin.

Mukavaa iltaa kaikille!

Maarit

tiistai 5. syyskuuta 2017

Vaelluksella Spitaalijärveltä Kivijataan

Olen jo kauan puhunut siitä, että haluaisin lähteä vaellusretkelle Itävaltaan tai Sveitsiin, Alppimaisemien kainaloon, raikkaaseen ja puhtaaseen ilmaan. Ihan ei olla sinne asti päästy - vielä. En ole ollut vaeltamassa missään muuallakaan, paitsi viime keväänä lumikengillä Kuusamon lähellä Pyhävaaralla. Ensi keväänä on tarkoitus lähteä samalla kaveriporukalla Lappiin Tunturivaellukselle suksilla, joten nyt on viimeistään tehostettava liikuntaa sitäkin silmällä pitäen.
Mieheni on haka keksimään kiinnostavia matkakohteita ja nyt hän taas yllätti. Mökkimme lähellä noin tunnin ajomatkan päässä Isojoella on Lauhanvuoren kansallispuisto. Lauhanvuoren laki, jossa on näkötorni, on kuulemma Länsi-Suomen korkein paikka. Emme ole koskaan käyneet siellä, enkä minä ollut kuullutkaan siitä, vaikka se on niin lähellä.




Aloitimme noin kolmen tunnin kävelyn Spitaalijärveltä. Se on saanut nimensä siitä, että hiekkakivestä liuennut pii on tehnyt siitä hapanta ja happamuus puolestaan on parantanut ihosairauksia - ja jopa spitaalia. Veden parantavaan vaikutukseen uskovat käyvät siellä edelleenkin kastautumassa. Tuuli oli aamupäivällä vielä sen verran navakka, että jätimme sen nyt väliin.






Valitsimme järven kohdilta lähtevän reilun 8 km:n reitin. Vähän jännitti lähteä noin pitkälle, kun olimme lukeneet, ettei siellä ole mitään kylttejä muualla kuin risteyskohdissa. Otimme printtaamamme kartan mukaan, mistä olikin apua, kun yhdistimme sen gps-karttaan. Mutta ei siellä mitään hätää ollut, koko reitti oli äärimmäisen hyvin hoidettu, polut olivat selkeät eikä ollut vaaraa lähteä väärään suuntaan. Yllättävän hidasta eteneminen kuitenkin oli, sillä pidimme pari kahvitaukoa ja koko ajan räpsyi kamera.




Kun kirjoitan tätä nyt, en edes keksi sanoja kuvaamaan miten hienot maisemat olivat. Kaikki tuntuu niin lattealta. Mutta yritetään... Matkan varella maisemat vaihtuivat ällistyttävästi suoalueesta kangasmetsään. Välillä seurattiin solisevaa puroa pitkospuita pitkin. Ja taas hetken päästä saavuttiin metsäalueelle, missä jäkälä ja vehreä sammal muodostivat upean pehmeä maton. Syksy ei ollut juurikaan muuttanut värimaailmaa, metsikköalueet loistivat vielä vehreinä ja suoalueet ruskean ja okran värikirjossa.




Luonto tarjosi täällä myös koko kesän hienoimman kahvittelupaikan: pienen puron ylittävällä pitkospuusillalla oleva penkki. Ympärillä jylhiä taivasta hipovia puita. Vihreä kuntta täytti maan pinnan, puron heleä solina soi vaimeana. Muuten täydellinen hiljaisuus, eikä ristinsielua missään.



Retki päättyi Kivijataan - silmänkantamattomiin jatkuvaan kivimattoon. Viimeinen jääkausi on voimallaan työntänyt tämän kiviröykkiön juuri tänne noin 10000 vuotta sitten ja siinä ne ovat edelleen.
Kansallispuiston tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuus ja jokainen, joka tällaisen retken tekee, suhtautuu varmasti jatkossa kauniin suomalaisen ainutlaatuisen luonnon suojeluun lämmöllä.

Maarit