sunnuntai 28. elokuuta 2016

11 x LUOTTOKOSMETIIKKA

Olen kirjoitellut kesän mittaan muutamista hyvistä uutuustuotteista, ja päätin kerätä tähän kaikki ne kiinnostavat/ihanat tuotteet, joita olen käyttänyt viime aikoina ahkerasti. Mukana on sekä uutuuksia että suosikkituotteitani kautta vuosien.
Vaikka kesä kääntyy hiljalleen syksyä kohden, nämä pysyvät matkassani. En juurikaan muuta ihonhoito- tai meikkirutiinejani kausien mukaan. Siirryn hiukan tuhdimpiin tuotteisiin kasvo- ja vartalovoiteissa, mutta pidän tärkeimpänä asiana kuitenkin ihon säännöllistä hoitamista kautta vuoden. Eivätkä nämä jää vielä unholaan, talvisempiin tuotteisiin siirryn vasta myöhemmin.

Meikkivärien suhteen käytän melkeinpä samoja sävyjä aina, kesät talvet. Pidän itse tärkeämpänä sitä, että meikki antaa ilmeeseen heleyttä ja korostaa oikeita kohtia, kuin eri väreillä leikittelyä.
Ystäväni lähetti tänään ihanan kuvan itsestään ja tyttärestään uusissa huulipunasävyissä, ja se antoi kyllä sellaisen punainenhuulipunainspisiskun, että nyt on kokeiltava taas kunnon väriä huulille. Kirjoitan uusista huulipunista ja väreistä sekä omasta kokeilustani sitten vähän syksymmällä...


Tässä on nyt mukana muutama meikkituotekin ja jokaisen kohdalla on lyhyesti se tärkein pointti, miksi pidän siitä.

Ylhäältä vasemmalta oikealle:

1. Shiseidon aurinkosuoja huulille, SPF35. Olen käyttänyt tätä jo monta puikkoa; suojaa hyvin eikä ole yhtään tahmea kuten monet spf-huulivoiteet. Vakituote, jonka yleensä ostan lentokentiltä.

2. John Frieda Volume -suihke. Nostattaa ja antaa pitoa hiusten juurille, joten saan tällä tuuheutta, joka myös pysyy. Kätevä koko ja kivan mallinen litteä suihkepullo. Hyvä reissupullo.

3. Okabo Organics luomuöljy. Ei mitään ylimääräistä, aitoa ja puhdasta arganöljyä. Käy kasvoille, vartalolle ja hiuksille. Kaunis pakkaus ja 100 ml koko, joka kulkee myös kabiinilaukussa tarvittaessa.

4. Dr. Hauschka Sävyttävä värineste. Aivan loistava tuote antamaan sekä syventämään rusketusta pigmentin avulla. Tätä voi sekoittaa päivävoiteeseen, mutta sillä voi myös säätää oman meikkivoiteen sävyä tummemmaksi. Käytännössä pärjää yhdellä meikkivoiteella läpi vuoden, kun tummentaa sitä kesäksi tällä. Kätevää.

5. Gucci Flora -tuoksu. Siis ihana viileä kukkaistuoksu! Saakohan tätä vielä, se on ainoa ongelma...

Alarivi vasemmalta:

6.  Lumene Glow Kirkastava pikakasvohoito. Kuorii ja puhdistaa - heleys näkyy ja tuntuu heti!

7. Estelle&Thild Citrus Bloom Vartaloemulsio. Kosteuttaa, levittyy unelmaisen hyvin ja aivan ihana sitrustuoksu. Iso plussa pumppupullosta. Kaunis pakkauskin.

8. Lumene Lab Age Correcting Korjaava päivävoide. Ohutta unelmaa kasvoille. Jättää juuri sellaisen kevyesti nihkeän pinnan, että tuntee ihon pehmenevän ja pysyvän joustavana. Kaikki kiristys on tipotiessään (ja juonteet ;o) ).

9. Oriflame NovAge SPF30 lotion. Tätä olen sekoittanut Lumenen päivävoiteeseen, niin olen saanut hoitavan aurinkosuojan kasvoille. Loistava yhdistelmä, ja kätevä ratkaisu matkoillekin.

10. Lumene Lip Sorbet huulikiiltopuikko. Näppärä pakkaus, voidemaisen hoitava, antaa kiiltoa ja vähän väriä. Ei tarvitse erikseen huulirasvaa. Olen käyttänyt tätä jo muutaman vuoden, ja edelleen usein kysytään mitä sulla on huulissa...luottosävy on vanha roosa 10 Kaunein Kevät.

11. Lumene True Mystic Vedenkestävä ripsari. Paras vedenkestävä omille hennoille/suorille/värittömille ripsilleni. Pitää (nämäkin) ripset taivutettuina koko päivänä.





Oletko sinä kova kokeilemaan uusia tuotteita ja mistä saat niistä tietoa? Kuinka paljon vaihdat käyttämiäsi tuotteita sesongin mukaan?

Syksyn mittaan tulee juttua beautyyn liittyen mm silmänympärysvoiteista ja seerumeista; seuraa Facebookissa, niin pysyt ajan hermolla mitä täällä tapahtuu...

Käväisin tässä välillä lenkillä ja pulahdin tullessa mereen, joten raikasta viikon alkua kaikille!

Maarit

(Osa tuotteista saatu blogiin testattavaksi)


torstai 25. elokuuta 2016

TYYLITÖN KOTI

Olen monesti miettinyt mitä vastaisin, jos pitäisi luonnehtia oman kotimme tyyliä. Meillä ei ole modernia, eikä skandinaavista. Ei etnistä, valkoistakaan. Klassinenkaan kotimme ei ole, sillä itse miellän siihen jollain tapaa designin. Onpas vaikeaa.

Muutama päivä sitten sain tilaisuuden olla mukana Ikean uuden kuvaston lanseeraustilaisuudessa. Teemana oli 'ihanaa olla kotona', ja samalla juhlittiin myös Ikean 20-vuotistaivalta Suomessa. Miten olikaan valtavan korkeasta ja karusta hallista saatu niin kotoisa, kutsuva ja kaunis!

Tilaisuudessa esiteltiin myös uudet limited edition -mallistot Sällskap ja Svärtan. Erikoismallistoista onkin tullut jo niin suosittuja, että niitä osataan jo odottaa ja pitää olla nopea, että ehtii nappaamaan niistä omat suosikkinsa, sillä ne kuulemma myydään loppuun alta aikayksikön. Viime vuonna minuun kolahti Ilse Crawfordin Sinnerlig -mallisto, ja hankin silloin alakerran huoneisiin isot bambuvalaisimet. Nyt olisi niin paikka mustalle kapealle Björknäs vitriinille, joka vihdoin tuli Suomeen...







Mutta takaisin kotiin. Vaikka kotimme onkin tyylitön tyyliltään, on se silti rakas. Se on paikka, missä viihdytään, mikä kutsuu tuoksuillaan, minne voi piiloutua hälinältä ja nauttia täydellisestä hiljaisuudesta. Hyvästä arjesta. Siellä on esineitä ja huonekaluja, mitkä tuovat mieleen tarinoita ja muistoja menneisyydestä - meistä. Vuosien saatossa hankittuja. Kerroksellisuutta. Uutta ja vanhaa.
Emme mieti kovinkaan paljoa sisustamisen suhteen onko jokin muotia tai trendikästä, tärkeintä on se, minkä fiiliksen se tuo kotiin.

Ikea on kulkenut matkassamme kautta vuosien, ja matka jatkuu, sillä meitä yhdistää selvästi samat arvot. Ihanaa olla kotona! Ehkä se kuvastaa myös tyyliämme...



Kiitos kivasta ja inspiroivasta tilaisuudesta!

Maarit











maanantai 22. elokuuta 2016

HERUKKA-CRÈME FRAICHEPIIRAKKA

Enemmänkin voisi leipoa! Tämä tuli tänä kesänä mieleeni, kun tein pitkästä pitkästä aikaa munkkirinkilöitä - siis siitä on monta vuotta aikaa kun leivoin niitäkin viimeksi. Ne onnistuivat kyllä omasta mielestänikin aika hyvin, kuulemma olivat parempia kuin Kyläpelimannin ;o) Ja sehän on jo huippukiitos! Tästä innostuneena päätin pyöräyttää Pirkka-lehdessä olleen herukkapiirakan viikonloppuvieraillemme, koska meillä on mökillä mustat viinimarjat vielä kokonaan pensaissa ja yksi pensas punaisiakin. Ja piirakka tekikin niin hyvin kauppansa, että söimme sen melkein siltä istumalta. Ja koska tämä on niin helppo ohje, niin sitten leivoin vielä toisenkin...


Muutin sen verran ohjetta, että jätin pois vaniljakastikejauheen (ei mitään ylimääräisiä lisäainelisukkeita) ja veden.
Crème fraiche tekee siitä aivan taivaallisen samettisen pehmeän. Aivan eri luokkaa kuin kermaviilillä. 
Pidän tästä ohjeesta, koska se on hyvää ja niin helppo tehdä, että muistan aineet takuuvarmasti kaupassa ilman reseptiä, jos alkaa piirakkahammasta jomottamaan.

HERUKKA-CRÈME FRAICHEPIIRAKKA

Murotaikina (makea/pakaste)
Täyte:
400 g crème fraîchea (käytin 2 purkkia laktoositonta Arlan 28%, á 200 g)
1 kananmuna
4-5 dl punaisia ja mustia viinimarjoja
n 1 rkl vaniljasokeria
2-4 rkl hienoa sokeria (sen mukaan miten makeaksi haluat piiraan)

Taputtele taikina n 28 cm vuoan pohjalle ja reunoille niin, että pohja ei jää liian paksuksi. 
Levitä marjat siihen.
Sekoita täytteen aineet keskenään, ja kippaa päälle.
Huom. Sokerin määräkin on noin-arvio, sillä tykkään itse hieman kirpakkaammasta kuin liian makeasta, joten lisäsin sokeria asteittain.
Paista 200° n. 25-30 min.

Nyt kun katselen ulos, niin siellä sataa. Ja pitäisi lähteä vielä poimimaan karviaiset ja ne loput herukat. Huoh. Mutta ei niitä voi sinnekään jättää.

Ihanaa viikkoa kaikille sateesta huolimatta - mutta onneksi on sentään lämmin!

-Maarit


perjantai 19. elokuuta 2016

RAPULOHIMOUSSE - helppo iltapalanaposteluherkku






Jos mietit mitä kivaa voisi tehdä viikonlopun iltanaposteluksi, vaikkapa kylmän oluen tai valkkarilasillisen seuraksi, niin tässä helppo ja ihanan makuinen ohje (ollut Anna-lehdessä muutama vuosi sitten).
Tämäkin kuuluu niihin, mitkä vain sekoitetaan keskenään, näyttää herkulliselta ja maistuu taivaalliselta... Sopii buffapöytään, leivän päälle, perunoiden lisukkeeksi...

RAPULOHIMOUSSE

1 rasia jokiravun pyrstöjä suolavedessä (löytyy myös Lidl'stä)
1 rasia kylmäsavustettua lohta (niissä on yleensä 150-200 g)
1 - 1,5 dl majoneesia
kermaviiliä sen verran, että notkistaa majoneesin (n 0,5 dl)
sitruunamehua, n puolikkaasta
tillisilppua, runsaasti

Valuta ravut ja laita kulhon pohjalle (nekin voi silputa palasiksi). Leikkaa lohi palasiksi ja lisää rapujen sekaan.
Sekoita majoneesi (myös Lidl'n majoneesi toimii!), kermaviili ja sitruunamehu keskenään. Lisää tilli. 
Yhdistä kastike ja rapu/lohi keskenään lusikalla käännellen. 

Maista ja mausta jälleen.
Majoneesin ja kermaviilin määrät ovat noin-määriä, sillä teen aina niin, että fiksaan ohjeita sen mukaan, kun näen miten ne kehittyvät. Tässäkin on tärkeää tuntea sitruunainen kirpeys ja tillin hienot aromit. Kirpakkuuden saavat aikaan majoneesi ja sitruunamehu. Joten jos se maistuu 'olmilta', lisää sitruunaa ja/tai majoneesia.

Ihanaa perjatai-aamua ja viikonlopun odotusta, Maarit


sunnuntai 14. elokuuta 2016

SATEISEN AAMUN SYKSYISIÄ TUNNELMIA







Aamu alkoi niin mustana ja synkkänä, että oli juuri sopiva hetki kaivaa kaapista tummempia, viimevuotisia talvityynynpäällisiä. Ompelin viime vuonna muutamia samettisia, ja ajattelin nyt samalla katsastaa, minkä sävyn lisäisin niihin. En halua vaihtaa kaikkia, vaan lisään mieluummin jonkin ajakohtaisen uuden värin niiden joukkoon ja nyt (siis tänään ;o)) tuntuu siltä, että turkoosi tai petrooli olisi se puuttuva väri. Sitten voi taas vaihdella päällisiä ja värimaailmoja, kun siltä tuntuu... Mutta nyt odotan innolla tulevan viikon kiinnostavaa sisustustilaisuutta, mistä saan varmasti paljon ideoita tähänkin, ja sen jälkeen ryhdytään toimeen. Kerron siitä sitten viikon lopulla...

Näin mulle käy usein loppukesästä: kun ilma viilenee ja illat alkavat hiljalleen pimentyä aikaisemmin, mielikin alkaa kääntymään syksyä kohden - ilman minkäänlaista kaipuuta kesän lämpöön. Tätä ihmettelen monesti, miten helposti kaudesta toiseen siirtyminen käykään. Vuodenaikojen vaihtelu ja uuden odottaminen on aina yhtä ihanaa aikaa täällä pohjoisessa.

Kuvassa oleva taulu odottaa kunnostusta, ainakin paspiksen vaihtoa. Tauluprojekti onkin meillä sitten kokonaan toinen juttu. Meillä on muutamia kivoja tauluja, joille pitäisi vaan tehdä jotain. Ja löytää ennen kaikkea sopiva paikka kotoa - vihdoinkin 13 vuoden täällä asumisen jälkeen. Miten voikaan olla niin vaikea saada tauluja seinille! Varmasti yksi syy on se, että mieheni inhoaa, kun pitää porata koskemattomiin seiniin reikiä. Jos vaikka mieli muuttuukin jossain vaiheessa; taitaa tuntea mut aika hyvin.
Kuvan taulu on mieheni serkun työ, siinä on kaunis värimaailma, joten se ansaitsee päästä seinälle paraatipaikalle. Ehkäpä tänä syksynä saamme vihdoinkin tauluseinän aikaiseksi.



Hankin uudet ruskeat syysnilkkurit menneellä viikolla. Luottonilkkureiksikin näitä voi jo kutsua, sillä näitä mulla on ollut käytössäni niin kauan kuin muistan. Ne on mukavat jalassa, ja niillä on hyvä kävellä pitkiäkin matkoja. Siis oivat menokkaat.

Oletko suonut jo ajatuksia syksyn vaatteille tai uusille tekstiileille? Vaihteletko sinä tiuhaan tekstiilejä kauden (ja mielialan) mukaan?

Sateet ja ukkoset menivät, ja aurinkokin paistaa, kuten kuvista näkyy - toivottavasti se virkistää ja poistaa eilisten synttärijuhlien jälkeisen väsymyksenkin...

Mukavaa sunnuntaita, Maarit


maanantai 8. elokuuta 2016

SAUNALLA TAPAHTUU TAAS














Me ollaan vähän outoja saunojia, sillä kotona ollessamme saunomme ehkä kerran kuukaudessa. Täällä mökillä sen sijaan joka ikinen päivä. Saunan lämmittäminen on meille päivittäinen rituaali, se on rentouttavaa ja rytmittää mökkipäivän kulun. On vain niin hieno hetki kantaa vettä merestä, sytyttää tuli ja tuntea savun tuoksu nenässä. Saunalla vierähtää pitkiäkin aikoja maisemaa tuijotellen ja ihaillen.

Tänään tosin tuoksut lensivät tuulen mukana ihan muihin maisemiin. Kuvasin ensimmäiset kuvat aamupäivällä, kun oli vielä aurinkoisempaa. Iltaa kohden myrsky yltyi rajusti ja meri velloi ärhäkkäästi heitellen vaahtopäitä pitkin laituria ja uimapaikkakin hävisi kokonaan. Meren väri muuttui tummanvihreäksi, ja iltataivas oli aivan uskomattoman hieno, kun aurinko loisti tummien pilvien takaa.

Jälleen saatiin nähdä mieletön maisemataulu!

-Maarit












lauantai 6. elokuuta 2016

VÄLIAIKAISASETELMA + VINKKI muratin talvisäilytykseen






Olohuone oli vähän ankean näköinen, sellainen asumaton fiilis, kun palasimme mökiltä. Oli lomalle lähtemisen jälkiä ja tavaroita vähän siellä sun täällä. Jotenin keskeneräisen ja paljaan näköistä.

Huomaan myös, että ajatus alkaa jo hiukan vaeltamaan syksyisemmissä asioissa, uusia tyynyjä, ehkä vihdoinkin makkarin seinän maalaus...jotain tunnelmallista ja tummempaa.

Tein nyt kuitenkin tähän hätään tällaisen väliaikaisasetelman olkkariin. Laitoin pöydälle tarjottimelle pari lasista ja sinapin keltaista maljakkoa, ja tuon ruukussa olevan kultaköynnöksen. Maljakoihin hain pihalta klematiksen oksat ja pätkäisin ulkomuratista rönsyt. Otin myös esille yhden kynttilälyhdyn kesäsäilöstä. Ja kas vain, heti tuli kivemman näköistä, eikä ole niin kiire vaihtaa vielä tätä kesäilmettäkään. Näin pienellä vaivannäöllä tuli heti ihan uusi fiilis olkkariin.

VINKKI
Ulkomuratti ei säily talven yli (ainakaan mulla) sisällä ruukussa, eikä tietääkseni ulkonakaan näillä leveysasteilla. Sen saa kuitenkin säilymään kivasti talven yli sisällä maljakossa, kunhan muistaa vaihtaa veden säännöllisesti. Eli leikkaa niistä oksia ja poista alimmat lehdet. Näin ne ovat myös kivan näköisiä muiden viherkasvien seassa. Nämä oksat on otettu näin säilyneistä oksista, jotka siirsin kesällä ulos ruukkuun. Oletko kokeillut?

Mutta, sitten tarvitsisin teiltä hyviä vinkkejä siitä, miten saa pestyä noita ¨epämuotoisia¨ maljakoita. Mikään tiskiharja ei taivu niihin leveisiin kohtiin, ja on tosi hankala saada niitä puhtaaksi.

Lauantaiterkuin,

Maarit




torstai 4. elokuuta 2016

KASVUPYRÄHDYS

Sutipuu on lymynnyt kodissamme jo muutaman vuoden. Siinä on kivasti letitetty runko, ja ostettaessa hyvin tuuhea latvusto. Eikä mennyt aikaakaan, kun yksi haaroista otti valtavan kasvuspurtin, ja se kasvoi muutamassa kuukaudessa lähes kattoon. Siinä vaiheessa uusia lehtioksia oli jo kasvanut juurelle, puolessa välissä oli se alkuperäinen tupsu ja kattoa hipoi vielä kolmas kerros upeita vihreitä uusia lehdyköitä. Korkeutta oli n 2 metriä.

Maaliskuu 2016
Tänä keväänä se sitten romahti ihan täysin, ja ehdin jo ajatella, että se kuolee kokonaan. Keräsin joka päivä lehtiä lattialta, ja jäljelle jääneetkin muuttivat väriään heleän vihreästä kalvakkaaksi harmaan vihertäväksi. Pitkä latvaoksa tiputti joka ikisen lehden ja lopulta katkaisin sen kokonaan pois. Jatkoin silti kastelemista ahkerasti samaan malliin kerran viikossa, kunnon lannoitteen kera.

Heinäkuu 2016
Olemme olleet kesän mittaan pitkiä aikoja pois kotoa, jopa 3 viikkoa yhteen menoon, eikä kukaan ole ollut kastelemassa sitä. Ja tämmöinen vehreä puska siitä oli kasvanut, kun sai olla kotona kaikessa rauhassa, ilman minkäänlaista hoitoa! Näin rehevä se ei ollut edes uutena. Nyt sillä on kaksi suosikkipaikkaa kotona: olohuone ja makkari, ja sitä viedään huoneesta toiseen muuttuvan sisustusinnon mukaan.

Vaeltavatko teillä kukat paikasta ja huoneesta toiseen?

-Maarit