sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

SOLEIL, SOLEIL - mitkä seerumit!



Nyt vihdoinkin on tullut jotain uutta ja erilaista aurinkotuotteiden alueelle.  Sellaista, missä ei ole tehty vain näennäistä muutosta entiseen. En ole ainakaan itse törmännyt aiemmin itseruskettavaan anti-age seerumiin. Onko tämä sinulle tuttu tuote? 
Seerumit ovat kuuluneet kasvojenhoitorutiiniini jo vuosia vuosia. Seerumi on tehohoitotuote, joka sisältää tiivistetyssä muodossa runsaasti vaikuttavia ainesosia. Aikuisen naisen luottotuotteita siis...

Olen saanut testattavaksi kaksi kiinnostavaa kesätuotetta ja tässäpä käyttökokemuksiani. Vaikka kesä on näin pitkällä, niin näille on silti tarvetta kovastikin. Itse pidän kevyestä päivetyksestä kasvoilla ympäri vuoden, ja niinpä tämä uusi itseruskettava seerumi tuleekin jäämään ympärivuotiseen vakikäyttööni.



VITA LIBERATA Self Tanning Anti-age Serum

Olen käyttänyt vuosien mittaan lukuisia itseruskettavia tuotteita kasvoille ennen aurinkokautta ja myös tasoittamaan päivetystä. Kaksi pääsyytä miksei sopivaa ole löytynyt voiteista, ovat epämiellyttävä tuoksu (se on juuri se itseruskettava raaka-aine) sekä se, että ne kuivattavat kasvojen ihoa. Iho on tuntunut pari päivää käytön jälkeen kiristävän kuivalta. 

Vitaliberata on sarjana itselleni uusi tuttavuus, enkä ollut tietoinen, että itseruskettavaa saa myös seerumimuodossa. Tämä sopii itselleni paremmin kuin hyvin, sillä sain samalla iskulla korjattua nuo kaksi ongelmaa: ei häiritsevää tuoksua eikä ihon kiristämisestä ole tietoakaan. 

Itse kuorin kasvoni säännöllisesti uudella Lumenen Glow-tuotteella, jotta iho on mahdollisimman tasainen. Ihoa kiinteyttävä itseruskettava seerumi levitetään sitten puhtaalle iholle ennen hoitovoidetta, kun haluaa enemmän väriä. Seerumin voi sekoittaa myös voiteen sekaan, jolloin värivaikutus on neutraalimpi. Olen käyttänyt sitä suoraan iholle, ja väri on ollut yllättävän luonnollinen eikä yhtään raitoja tai läikkiä tullut. Ihoa ei ole kiristänytkäään yhtään, sillä olen levittänyt seerumin päälle käyttämäni päivä- tai yövoiteen. Uskon tähän kovasti, sillä itseruskettavissa voiteissa ei ole yleensä ihoa hoitavia elementtejä yhtä paljon kuin tällä combolla.
Talvemmalla, kun haluan ihan kevyen glown ja sen ylläpitoon, lisään sitä voiteen sekaan.

Vitaliberata seerumi on hajustamaton tehohoito, se häivyttää juonteita, lisää napakkuutta ja antaa hehkua iholle. Tämä on myös niin riittoisaa, että pari pisaraa riittää. Lisäksi pullo on kivan pieni, joten voi ottaa hyvin matkoillekin mukaan. Loistavat ominaisuudet!

Minkälaisia kokemuksia sinulla on itseruskettavista? Käytätkö samaa tuotetta kasvoille ja vartalolle?



LIERAC Sunific After Sun

Tänä kesänä on aurinko paistanut meidän suunnalla melkeinpä koko kesän, vaikkei aina ole ollut niin lämmintäkään. Tarve auringonsuoja-aineille on olemassa, vaikkei auringossa makoilisikaan. 
Koska vietän aikaani mielelläni auringossa vaikken enää pysty olemaankaan suorassa porotuksessa samalla lailla kuin nuorempana, niin onhan kasvot silti alttiina säteilylle. Vaikka olisi varjon alla ja hattu päässä. Tässä iässä myöskin ihon hoitaminen auringonoton jälkeen on tärkeää - vain niin iho säilyy kimmoisana ja kosteutettuna, hyvän näköisenä.

Lieracin apteekeissa myytävä Kosteuttava ja Rauhoittava Seerumi auringonoton jälkeen sisältää puhdasta hyaluronihappoa. Se on nyt suosittu ja hyväksi koettu tehokosteuttaja, joka myös auttaa silottamaan ryppyjä. Ihan supertuote ikäisilleni naisille. 

Levitin tätä samettista seerumia iholle iltaisin puhdistuksen jälkeen. Tämäkin on niin pehmeää ja hyvin levittyvää, että pari pisaraa riitti kasvoille. Vuosien (ja auringossa oleilun) myötä decollete-alueelle on muodostunut ryppyalue, joten olen hoitanut sitäkin parilla tipalla. Ihon pinta on näyttänyt selkeästi tasaisemmalta eli kosteutta on ollut riittämiin. Lisäksi tämän pitäisi pidentää päivetyksen kestoa, mikä on plussaa myöskin. Käytän tätä aurinkopäivinä ja muuten vaihdellen muita seerumeita tai öljyjä - siis tunnustaudun sekakäyttäjäksi, kuten blogiani lukeneet tietävät ;o)


Nämä ovat sellaisia uutuustuotteita, mistä itse tykkään! 

Nyt ukkostaa ja kehittelee sadetta täälläpäin, mutta kyllä se aurinko vielä paistaa!

-Maarit










tiistai 26. heinäkuuta 2016

PORKKANAKAKKU (laktoositon)






Piti kirjoittaa tänään jotain ihan muuta, mutta laitankin nyt jo toisen ruokaan liittyvän kirjoituksen, sillä innostuin leipomaan porkkanakakkua. Jo toista kertaa parin viikon sisällä.
Tämä kakku kuuluu myöskin helppoa&hyvää resepteihin - eikä tässä tarvita edes vatkainta, joten se sopii hyvin mökkikakuksi. Kaikki ainekset vain sekoitetaan keskenään. Leivoin ensimmäisen Valion ohjeella, mutta siitä tuli hiukan kova. Syy voi olla siinä, että raastoin porkkanat karkealla terällä ja ehkeivät mehustaneet taikinaa riittävästi. Nyt tein tämän kakun Focusonfashion-blogin ohjeella, ja se on ihanan pehmeä ja mehukas.
Seuraavalla kerralla vähennän n 1/2 dl sokerin määrää, sillä tästä tuli minun makuuni vähän liian makea.
Kuorrutus on oma luomukseni: yhdistelmä rasvatonta rahkaa ja Philadelphia-juustoa, ja vain hiukan tomusokeria, eli jätin voinkin kokonaan pois. Harmittaa, kun en hoksannut lisätä siihen raastettua sitruunankuorta, se voisi olla kivan kirpakka makean kakun vastapainona. Netistä löytyy useita kuorrutusohjeita, jos kaipaat makeampaa versiota.

Tästä annoksesta tulee n. 28 cm:n pyöreä vuoallinen.

PORKKANAKAKKU (laktoositon)

3 kananmunaa
3 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 1/2 tl vaniljasokeria
2-3 tl kanelia
n 4 dl porkkanaraastetta (raasta hienolla terällä)
150 g voita sulatettuna

Kuorrutus:

n 100 g Philadelphia-juustoa (laktoositon)
n 1 dl rasvatonta maitorahkaa (laktoositon)
n 2 rkl tomusokeria

Sekoita munat ja sokeri, niin että munien rakenne menee rikki. Lisää jauhojen joukkoon kuivat aineet. Sekoita muna-sokeriseokseen vuorotellen jauhoseosta ja porkkanaraastetta. Lisää lopuksi sulatettu voi. Sekoita tasaiseksi.
Voitele kevyesti vuoka ja levitä taikina siihen. Paista 200 asteessa n 30 min.
Anna jäähtyä ja levitä täyte päälle.

Terveisiä tuulisilta rannoilta!

Maarit


sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

COLESLAW





Oletko kokeillut tehdä itse coleslaw-salaattia?
Se on oiva tapa syödä tuoreena kaalia ja porkkanaa. Etenkin tuota kaalia tulee ainakin meillä käytettyä melko harvoin. Mutta tämän salaatin muodossa sitä on syöty tänäkin kesänä jo vaikka kuinka monta kertaa.  Uusi kaali on rapean makeaa, ja kun siihen yhdistää porkkanaa ja pehmentää maun vielä sokerisen etikkaisella majoneesikastikkeella, maukas grilliruokien lisuke vie kielen mennessään. Tämä on ollut etenkin mökillä mieluisa lisä ruokiin. Olemme syöneet sitä kalan, kanan, lihan, grillimakkaran kera ja viimeksi myös itsetehtyjen hampurilaisten kyljessä. Toimii!
Ohje on kaiken lisäksi helppo ja sitä voi hyvin tehdä parinkin päivän annoksen kerralla. Viime aikoina olen tiskiä säästääkseni pyöräyttänyt sen yhdessä kulhossa, ensin raaste kulhon pohjalle ja sitten olen mitannut kastikkeen ainekset suoraan päälle. Olen viime aikoina alkanut raastaa kaalin siivuamisen sijaan, ja se antaa selvästi lisää mehevyyttä.
Olen käyttänyt aina Hellmansia, mutta ostin kokeeksi Lidl'n majoneesia ja se oli maultaan yllättävän hyvää. Pyrin pitämään mökillä ruokatarvikevalikoiman aisoissa, joten korvasin etikan valkoviinietikalla. Ja kevensin kalorikuormaa korvaamalla creme fraichen kermaviilillä.
Joissain ohjeissa on myös sipulia, mutta itse en pidä siitä sekoittamassa tätä ihanan pehmeää ja makeahkoa makua.
Resepti on sympaattisen Kari Aihisen.

COLESLAW

1 keskikokoinen kaali
2 porkkanaa
1 1/2 dl majoneesia
1 dl creme fraichea (tai kermaviiliä)
2 tl omenaviinietikkaa (tai valkoviinietikkaa)
1 rkl dijon-sinappia
1 tl sokeria
1/4 tl suolaa (laitoin vain pari pyöräytystä myllystä)

Raasta tai siivuta ohuiksi sekä kaali (poista kova kanta) että porkkana. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja lisää raasteen joukkoon.  Anna tekeytyä jonkin aikaa.
Makukokonaisuuden kannalta on tärkeää, että siinä maistuu kunnolla sekä etikka että sokerin antama makeus, joten maista ja mausta löytääksesi sopivan kombon.

Löysin netistä myös aasialaisin maustein tehdyn version ja meinaan kokeilla kyllä sitäkin jossain vaiheessa...

-Maarit

perjantai 22. heinäkuuta 2016

MUSTANA RANNALLA

Kun aloin pakkaamaan rantavaatteita lomailua varten, huomasin, että mullahan on kaapissa aika paljon mustia biksuja, ja muitakin kesävaatteita. Minut tuntevat tietävät, etten ole vain mustaan pukeutuva tyyppi, mutta rantalomailussa se tuntuu omalta.
Siihen pätee osittain samat ajatukset kuin lentoasuihinkin, mistä kirjoitin jo aiemmin Rento lento -postauksessa: mustiin on helppo saada lisäosia ja -malleja, kun nykyään myydään ylä- ja alaosia erikseen. Eivätkä ne ole niin aratkaan kuin vaaleat bikinit. Ehkä musta on myös luotettava turvaväri, kun kulkee vähissä vaatteissa.  Ainakin se on useimmiten varma valinta ja tyylikäs. Ja eri osia on helppo yhdistellä keskenään ja muihin asuihin, ja tykkään, että musta väri korostaa myös kivasti päivettynyttä ihon väriä. Mustaan on sitten myös helppo yhdistää halutessaan melkein mitä tahansa muuta väriä.

Nämä olkaimettomat biksut ostin tänä kesänä, ovat H&M valikoimasta. Materiaali on napakkaa mutta ihanan joustavaa materiaalia. Yläosan yläreunassa on silikoninauha, mikä pitää ne myös hyvin paikallaan. Eipä jää vaaleita olkainraitoja iholle...
Naiselo.fi kirjoitti artikkelin bikinien hoidosta, löydät sen täältä. Kannattaa käydä lukemassa, oli erittäin hyvää tietoa.

Tilasin netistä myös mustan kapean polvipituisen trikoisen kietaisuhameen, mitä voi käyttää rannalla bikinien kanssa ja miksei muutenkin. Luulisin, että sille tulee olemaankin paljon käyttöä.

Mustat Birkenstockit hankin jo pari vuotta sitten, ja ne ovat olleet siitä lähtien aina mukana matkoillakin. Ne eivät hankaa, pysyvät hyvin jalassa ja niillä on hyvä kävellä.

Tämän blogin myötä myös mieheni on joutunut erilaisiin hommiin mm toimimaan kuvaajana aina silloin tällöin.  Voitte kuvitella, kun lähtökohtana oli se, että 'ei siinä tartte muuta kuin automaatti-asetuksen'!  Valaisin hiukan asiaa, vaikken itsekään ole vielä kovin hääppöinen kuvaaja, ja kyllähän niistä ihan säällisiä tuli, ainakin ovat melko teräviä. Ihan myötämielisesti hän on kyllä suhtautunut tähän asiaan.

Mitenkäs siellä, oletko ranta-asuissa mustan vai värikkäiden kannalla?

- Maarit


maanantai 18. heinäkuuta 2016

ASETELMA






Kesän kirppissisustuslöytö oli tämä taulu. Ihastuin sen tyyliin sekä väreihin: sinisen, valkoisen ja mustan yhdistelmään. Vaikkei meillä olekaan mitään sinistä, niin se tuntui olevan jollain lailla kiva lisäväri sisustukseen. Kokeilin sitä seinälle tauluhyllylle, mutta se oli liian piilossa eikä tuntunut siellä sopivalta muutenkaan.
Tuohon pöydälle se nyt päätyi asetelmaa täydentämään ja nyt ainakin miellyttää silmää siinä.

Saunan tuoksu tulvahti nenään, taidanpa kipaista sinne nauttimaan vihdoinkin ihanasta aurinkoisesta kesäillasta.

Aurinkoa teillekin! Maarit

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

MU PORI JA ALE













Kävin jokavuotisella shoppailukierroksella Porissa ja samalla kiertelin Puuvilla-korttelin pihoilla ja kujilla. Hienosti on paikka entisöity, mutta kaipasin silti vähän enemmän elämää sinne kauniiseen punatiiliseen ympäristöön. Nyt se tuntui jotenkin liian steriililtä. 
Olen tehnyt jo monena vuonna Porissa myös harvinaisen hyviä löytöjä ale-aikaan. Kaupunki on pieni, joten siellä kaikki on kätevästi muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Tässäpä löytöni!


Valkomustaraitainen pitkä mekko on ohutta mutta todella joustavaa ja napakkaa trikoota. Tällaista monikäyttömekkoa olen kaivannut talven etelänmatkoillekin. Joudun tosin lyhentämään sitä ainakin 30 cm, että se on itselleni sopivasti nilkat paljaaksi jättävä ;o)


Löysin Sokokselta kaksi ihanaa nahkalaukkua. Olen kaivannut isompaa kassityyppistä käsilaukkua, mihin mahtuisi myös läppäri ja kamera. Mietin pitkään kumman niistä otan, mutta molempien alennus oli lähes 50 %, niin päätin ottaa ne molemmat. Nyt on kassia moneksi vuodeksi! Musta Tosca Blu sopii kaikkien kanssa, ja munakoison värinen on kaunis väri syksyä ajatellen. 


Löysin tämän ihanan ilmavankevyen puuvillapaidan blogikirppikseltä. Se onkin ollut kovassa käytössä sekä farkkujen että sortsien kanssa. Vaikka siinä on talonpoikaiskaulus, siihen saa avaruutta pitämällä toppia alla ja nappeja auki alas asti. Kesän ehdoton käyttöpaita.

Porin venetsialaistyylinen kaupungintalo ja kaunis puistikko.






Piipahdin napsimassa muutamia kuvia myös ystäväni Sisustus Deconella -liikkeestä, ja taisin ostaakin pari juttua sieltä; enemmän niistä sitten kun olen päässyt kotiin taas pyörittelemään sisustusta.

Tulipa otettua taas aika paljon kuvia, mutta kun tuo kuvaaminen on niin ihanaa.

Oletteko te tehneet tänä vuonna ale-löytöjä?

Nyt kipaisen rapsakkaan tuuleen pihahommien pariin - ei tule kuuma!

-Maarit 







torstai 14. heinäkuuta 2016

MATKALLA JOSSAIN SUOMESSA...

Olemme reissanneet muutaman päivän aikana lähes 1000 km melkein itärajan tuntumasta länsirannikolle. Tämä oli meille harvinainen kierros, sillä yleensä vietämme kesän tiiviisti mökillä. Näihin päiviin sisältyi paljon kivoja tapaamisia sukulaisten, tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Ja niin paljon on valvottu kesäöissä, että vieläkin tuntuu olevan hiukan univelkaa.

Vietimme ensin viikonloppuna Rantasalmella isolla porukalla kummityttömme rippijuhlia. Juuri sinä päivänä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja loi lämmittäviä säteitään juhlijoille ja upeaan maalaismaisemaan. Ja kummityttö oli raikkaan kaunis viilettäessään pitkässä sinisessä mekossaan.






Sieltä hurautimme Päijänteen eteläpuolitse Ruotsalaiselle, tyttären perheen saarimökille. Poikani ajoi sinne myös yhdeksi yöksi; harvinainen tilanne nykyään, että olemme kaikki koossa muulloinkin kuin juhlissa. Päivät hurahtivat fiilistellen, kokkaillen ja saunoen. 










Asikkalasta matka jatkui länsirannikolle, omalle mökille. Säätä on tarkkailtu tänä(kin) vuonna herkeämättä niinkuin täällä merenrannalla on tapana. Tänä vuonna sillä on ollut entistäkin suurempi merkitys, kun ilmat ovat olleet niin epävakaiset. Aurinko on kyllä paistanut, mutta useinmiten silloin on myös tuullut. Vain parina päivänä on voinut syödä ulkona, eikä vielä yhtään kertaa ole päässyt veneilemään tyynellä ja aurinkoisella ilmalla.
Poikani kävi jo tullessa perhokalassa, ja saikin mojovan siikasaaliin, mistä saimme herkullisen grilliaterian illalle.
Nyt on taas aikamoinen myräkkä, mutta sopiva keli miehille: toinen lähti Yyteriin surffaamaan ja toinen kalaan.
Minä jäin viettämään hiljaiseloa mökille, kirjoittelen blogia, sometan monen päivän jälkeen - ja voin hiukan valmistella illallisjuttujakin sitten myöhemmin...




Aurinkoa odotellen, Maarit