keskiviikko 16. elokuuta 2017

Sisustusta mökillä - kesäkukkien kirjo maljakossa ja muuallakin

Sain idean tähän juttuun siitä, kun kävin läpi tämän kesän kuviani. Oho, onpa meillä ollut taas tänäkin vuonna monenlaista kasvia ja kukkaa maljakoissa! Kesäkukista puuttuu oikeastaan vain lupiini, sillä niitä ei kasva mökin pihapiirin tuntumassa ja isomman tien pientareet oli ehditty niittää ja lupiinit sen myötä. Mutta muuten taitaa koko kasvikirjo olla kuvattuna.
Loppujen lopuksi mökin tai kodin ilmeen saaminen kodikkaaksi on usein kiinni aika pienistä jutuista ja kukat ovat niitä edullisimpia ja helposti toteutettavissa.

Kun opettelin mummolassa pienenä ajamaan (aikuisten) pyörällä siitä ei meinannut tulla mitään, koska huutelin koko ajan, että katso mummo miten ihania kukkia. Katselin tien sijaan pelloille ja pientareille, sillä siellä kasvoi ihania kissankelloja, niittyleinikkejä, horsmia - mitä milloinkin.

Kukkien poimiminen jatkuu ja kevään ekat luonnosta kerätyt maljakkokukat ovat hiirenkorvilla vihertävät koivunoksat.


Terhakkaat tammenoksat tuovat ihan viherkasvifiilistä, niitä kun ei muuten voi pitää mökillä pitkien poissaolojen takia.


Hento ja herkkä koiranputki on yksi kauneimmista putkikasveista maljakossa vaikka se kestääkin vain tovin ja alkaa nopeasti tiputtamaan kukkia valkoisena huntuna pöydälle.


Karhunputki on melko samannäköinen kuin myrkyllinen ukonputki, mutta pienempi. Huomaavainen instaseuraajani lähetti viestiä, että olenhan varma, ettei kyseessä vain ole tämä myrkkyversio, ja piti oikein tarkistaa asia. Meillä on perheessä kokemusta ukonputken järkyttävästä polttokyvystä reagoidessaan iholla auringon kanssa: äitini sai pihaa kitkiessään hartioihin valtavan rakkulaihottuman, ihan kuin iho olisi palanut pahasti.  Tästä on aikaa reilu 10 vuotta eikä silloin meinattu lääkärissä löytää millään syytä tämän aiheuttajaan. Pitkien tutkimusten ja konsultaation kautta syyllinen löytyikin omalta pihalta.
Karhunputki kukkii pitkin kesää ja on upean jylhä ihan yksinäänkin maljakossa, myös siinä vaiheessa kun kukkien tilalle on kehittynyt siemenkimppu.




Lupiinien ohella meillä kelpuutetaan väriksi tämä vanhan roosan värinen suloinen virmajuuri :). Tämän nimi piti kaivella netistä, oli päässyt nimittäin unohtumaan, vaikka mullakin kului pari kesälomaa aikoinaan kasveja keräten, kuivaten ja nimiä päntäten. Onko siellä lukijoissa muita saman harrastuksen parissa kesiään viettäneitä?
Ainoa haittapuoli virmajuuressa on ikävän vahva tuoksu.


Tämä on yksi suosikeistani, hierakka. Se on niin hieno heleän vihreä silloin kun se on parhaassa kasvussaan ja se viihtyykin aika hyvin maljakossa. Se kuitenkin saa melko pian punertavia kukintoja, ja tuo mukanaan liikaa syksyn fiilistä. Silloin niitä ei enää kelpuuteta maljakkoonkaan.


Tänä vuonna juhannusruusun kukkiminen venähti täällä reilusti yli juhannuksen. Se on nopea kukkija ja ne säilyvät maljakossakin raikkaina vain pari päivää. Juhannusruusun oksat ovat kepeän rönsyilevät ja sen päissä on yleensä vain muutama kukka, ja niiden painosta oksat taipuvat kauniisti alaspäin.


Pionit on tuotu kotoa Espoosta. Ne onnistuvat kukkimaan aina poissaollessamme, tai ehkäpä me ollaan pois aina kukinnan aikaan... Tänä vuonna leikkasin ison nipun mukaan mökille ja niitä piisasi myös rantsun 'hotelli'huoneeseemme. Tämä vaaleanpunainen ihanuus on Sarah Bernhard -lajike.



Tämä tiivis rypäs on siankärsämöä, sekin on niin vaatimaton ja lähes huomaamaton rikkakasvi kasvaessaan tienpientareilla, mutta niin ihana maljakossa. Tykkään tuosta valkoista valkoisella -asetelmasta.


Ihan ilmainen viherkasvi syntyi, kun istutin läkkiämpäriin kuusentaimen. Eikös olekin ihanan heleä vihreä sävy!
Lankaköynnös seilaa aina kesäksi mukaan mökille, se kun ei kestä yhtään kuivahtamista.



Ikkunalaudalla on tänä vuonna isolehtistä murattia, joka on kasvanut aivan silmissä ja pitkät lonkerot hapuilevat jo terassin lattiaa. Nostan sen ulos maahan mökin taakse aina pois lähtiessämme ja se viihtyy selvästi siellä varjossa, viileässä ja kosteassa. Olen ottanut tavaksi lannoittaa sen joka kastelulla ja sekin on yksi avainjuttu vahvalle ja runsaalle kasvulle.


Tässä on pari kuvaa viime vuodelta. Laitoin silloin keväällä Meidän Mökki -lehden kuvauksia varten myös ulos enemmän kukkia ruukkuihin ja kun nyt katson noita kuvia, niin taidanpa ostaa jatkossa tänne ulos vain valkoisia kukkia. Se on niin kaunis rehevän vihreässä ympäristössä ja vaikka sanotaan, että kukat tuo väriä, niin en kaipaa sellaista väriä. Kukat itsessään sulostuttavat elämää.



Tyttärentytär halusi toukokuun Samoksen-matkalla kerätä äitienpäiväkimpun rakkaalle mammalle Suomeen. Mummin kukkaistyttö <3.


Maarit

maanantai 14. elokuuta 2017

Espoon Rantaraitti - luontoa ja rauhaa ihan lähellä

Yksi parhaita arjen hetkiä on se, kun voi lähteä lenkille heti aamiaisen jälkeen. Haaveilin niin näistä hetkistä silloin, kun olin vielä työelämässä. Tuohon aikaan se oli mahdollista vain viikonloppuisin ja silloinkin oli usein niin paljon muuta tekemistä, että ne menivät aamulenkkien edelle. Nyt on mahdollisuus kipaista kävelemään jo heti aamusta ja silloin pitkät kävelylenkit tuntuvatkin kaikkein parhaimmilta. Se herättää päivään virkeämpänä ja tuo hyvän mielen. Ja kun lähtee liikkeelle aamusta, ei ole vaaraa, että lenkki jää muiden puuhien jalkoihin.

Espoon Rantaraitin läntisin osuus kulkee ihan kotimme kulmilla. Allaolevat kuvat ovat lenkin varrelta suosikkikohteestani, korkean kallion päältä, josta näkee saarten lomitse lähes avomerelle.  Miten kaunis ja rauhoittava tuo kohta onkaan! Tänne pysähdyn aina katselemaan maisemaa ja ajattelen usein, kuinka onnellinen olen juuri nyt. Tässä elämäntilanteessa. Että voin nauttia tästä kauneudesta ja luonnosta. Tästä hetkestä. 


Kivenlahti ei ole kovin hyvässä maineessa, mutta on siellä paljon kaunistakin, kuten juuri tämä muutaman kilometrin Rantaraitin pätkä, venesatama ja upea uimaranta. Tänne kävelemme aina lastenlastenkin kanssa, kun he ovat meillä hoidossa. Matkan varrella on jännittävää metsikköä, josta löytyy hyvät kiipeilypuut ja puun suojista kivoja majapaikkoja.









Täällä ei tule juuri ketään aamuisin vastaankaan, joten saa mennä viipottaa omien ajatustensa kanssa ihan rauhassa. Sekin on tullut nykyään yhä tärkeämmäksi, että saa olla itsekseen ilman hälinää. Ehkä tämä kaipuu rauhalliseen arkeen on hektisen työelämän jättämiä jälkiä, joita paikkailen vielä. En kuuntele musiikkiakaan koskaan liikkuessani. Haluan kuulla hiljaisuuden - tai lokkien kirkumisen. Mutta sekin on minulle hiljaisuutta.

Onneksi täällä on tämä monipuolinen ja kaunis Rantaraitti, sillä se täyttää myös esteetikon tarpeet lenkkimaastolle.

Maarit


lauantai 12. elokuuta 2017

Kesähiukset - 3 vinkkiä merivedellä pestyille hiuksille

Kesällä on omat haasteensa hiustenpesussa mökillä, kun käytössä on käytännössä vain merivettä. Haemme juoma- ja tiskiveden lähes 10 km:n päästä, joten saunakäyttöön sitä ei jaksa kannella ja onhan tuota tuossa meressä. Hiuksetkin saavat siis merivesipesun eikä se välttämättä ole hirveän hyväksi niille. Silti en tätä vaihtaisi pois; on niin ihanaa, että mökki on mökki sanan varsinaisessa merkityksessä ja kaikkine puutteineen. Ja selvä ero kotiolosuhteisiin.

Olen kehitellyt muutamien tuotteiden SOS-paketin, millä hiukset selviävät kesällä mökkikauden edes jotenkuten kunnossa: syväpuhdistus + hiuksiin jätettävä öljyhoito + kuivashampoo.


Pesen säännöllisesti hiukset syväpuhdistavalla shampoolla. Suunnilleen pari kertaa käyttämälläni normishampoolla ja sitten väliin tehopesu. Syväpuhdistusta suositellaan muutenkin käytettäväksi tuon tuosta keventämään hiusta pesun yhteydessä - ne muuten tosiaan tuntuvatkin keveämmältä! Hiuksiin jää suolaa, jälkikäsittelytuotteita, kuivashampoota ja muita epäpuhtauksia, jotka eivät lähde niin perusteellisesti tavallisella shampoolla.
Olen käyttänyt tänä kesänä Moroccanoilin Clarifying Shampoota*, joka on sopinut hyvin vaaleiksi raidoitetuille hiuksilleni. Siinä on argan- ja avocadoöljyä, mikä lisää hoitavuutta tehokkaan pesun yhteydessä ja estää niitä kuivumasta.


Käytän aina pesun yhteydessä poishuuhdeltavaa hoitoainetta, mutta mökillä suihkin niihin lisäksi hiuksiin jätettävää Keunen Milk Oilia*. Se on ohutta ja maitomaista, erilaisia öljyjä sisältävää hoitonestettä. Tämä ei tee hiuksia yhtään raskaaksi tai liian hoidetun tuntuiseksi. Niitä on äärettömän helppo kammata ja takut, mitkä tuppaavat ilmaantumaan raidoitetuille pinnoille ihan itsestään, selviävät kiskomatta.


Mökillä kolmas huipputuote ja pika-apu on Biozellin Volumizing* kuivashampoo. Käytän kuivashampoota ihan säännöllisesti pidentämään pesuväliä, kurittamaan liian lennokkaita pintahiuksia, poistamaan sähköisyyttä ja antamaan muutenkin pitoa, koska se karheuttaa hiuksia kevyesti. Positiivisella tavalla.
Kuivashampoitakin on yhtä monta erilaista kuin on merkkejä. Monet tuntuvat liian kosteilta, toisissa on hirvittävän parfyymimäinen tuoksu, mikä jää leijailemaan ikävästi hiuksiin. Tässä on miellyttävän neutraali tuoksu, jota tuskin huomaa.

Näillä eväillä hiukset ovat säilyneet kivasti kunnossa.
Oma haasteensa on se, että hiukseni ovat niin taipuisat ja nyt vielä lyhensinkin niitä reippaasti, joten saas nähdä miten selviän tulevista kosteista ilmoista niiden kanssa... Onko siellä muilla samoja haasteita?

Viikonloppuja!

Maarit


tiistai 8. elokuuta 2017

Tartuimme hetkeen kauniina kesäpäivänä

Tänään näki jo heti aamusta, että on tulossa lämmin ja aurinkoinen kesäpäivä, joten otimme pikaisen soittoringin äidin ja tyttäreni kanssa päivän ohjelmasta. Ei tarvinnut ketään kauaa maanitella, kun olimme yhtä mieltä siitä, että lähdetään saaristoaluksella Isoon Vasikkasaareen lounaalle ja päivää viettämään.
Ehdin ennen sitä kipaisemaan vielä tunnin lenkille Espoon Rantaraitille. Mitkä maisemat, tyyni meri ja aurinko - kirjoittelen siitä oman jutun lähipäivinä.






Saareen on lyhyt matka; me hyppäsimme kyytiin Haukilahden satamasta ja jo parinkymmenen minuutin kuluttua olimme perillä rannassa. Gula Villan ravintolaan vei kaunis reitti metsän halki ja kävelylenkki herätteli mukavasti ruokahalut.





Kaunis ilma oli houkutellut paljon lounastajia ja tunnelma oli kuin etelässä. Ruoka oli jälleen erinomaista. Vietimme täällä viime vuonna vävyni synttärit ja täältä löytyy juttu niistä kekkereistä. Hauska katsoa, miten paljon tytöt on kasvaneet vuodessa. 
Meillä oli nyt kermaista lohikeittoa saaristolaisleivän kera, savulohisalaattia ja pikkutytöille lihapullat muusilla + jallukastikkeella... Ehkäpä ne oli jättäneet lastenannoksista tuon terästyksen pois...





Paikka on hyvä myös lasten kannalta, sillä pienempikin, joka on nyt 1v 4 kk sai liikkua terassin ympärillä vapaasti. Ainoa miinus oli se, että syöttötuoleja ei ollut riittävästi, mikä teki pienemmän syömisen ja paikallaan pysymisen vähän haastavaksi. 
Päivä oli mielettömän lämmin ja huokailimme yhteen ääneen miten ihanaa oli, että lähdimme tänne näin ex-tempore ja että aika sopi kaikille. 

Tämä oli taas neljän sukupolven ikimuistonen kesäpäivä.

Maarit

torstai 3. elokuuta 2017

Kulmien meikkaus - olemattomat kulmat kuntoon + ennen ja jälkeen kuvat

Olen jo pitkään miettinyt tätä aihetta, sillä niin monesti tulee kaveripiirissäkin puheeksi kulmakarvat - lähinnä niiden meikkaamisen vaikeus. Tämä liittyy saumattomasti siihen tosiasiaan, kun iän myötä kulmat tuppaavat useimmilla harvenemaan. Kulmien meikkaus ja kulmakarvojen muotoilu onkin itselläni se aikaavievin osa meikkaamisesta. Tavoitteena on saada luonnollisen näköiset kulmat näistä melko olemattomiksi harvenneista ja eriparisista kulmakarvoista.

Keräsin tähän juttuun muutamia tärkeimpiä pointteja kulmien meikkaamisen suhteen ja nyt jo tiedoksi kaikille, etten ole todellakaan ammattimeikkaaja enkä ole saanut siihen mitään koulutusta. Tämä kaikki on työelämän vuosina opittua ja itselle tärkeäksi koettua asiaa. Niinpä lopputuloskaan niin kulmien meikkauksen kuin kuvienkaan suhteen ei ole ammattilaistasoa vaan puhtaasti asiaan liittyvän intohimon aikaansaamaa tuotosta. Ja kyllä hirvitti laittaa noita lähikuviakin tänne blogiin, mutta mitenpä muuten tätä asiaa olisi havainnollistanut...

Ennen    -    Jälkeen

KULMIEN ROOLI

Sanotaan aina, että kulmat antavat ryhtiä kasvoille ja muotoilevat kasvoja. No, jos katsot ylläolevaa kuvaa, niin onhan vasemmalla olevan kuvan katse hyvin hailukka ja sanoisin epämääräinenkin. Oikealla olen meikannut kulmat luonnollisesti pelkästään kynää käyttämällä. Muu silmämeikki ja kuvauspaikkakin valoineen on täysin sama.

KULMIEN MEIKKAUSOHJE

Jos teen kulmat oikein huolella, meikkaan ne ensin kynällä noudattaen karvojen kasvusuuntaa ja sitten täytän vielä aukkokohtia puuterimaisella kulmavärillä. Pelkkä kynäkin toimii hyvin, jos kynän laatu ja sävy ovat vain oikeat.
Ensinnäkin kynän sävyn pitää olla neutraali ja sopia hiusten sävyyn. Noin yleisenä ohjeena sanoisin, että useimmille sopii harmaanruskeat kynät, missä ei ole punapigmenttiä eikä kellertävää sävyä. Musta kynä käy hyvin harvoille ja sen kanssa kannattaa olla todella varovainen ellei halua kaverin tuijottavan vaivautuneena pelkästään mustia kulmiasi.

Kulmien linjan pitäisi muistuttaa linnun siipeä eli sisäkulma vähän paksumpi ja ulkokulmaa kohden sen pitäisi kaventua luonnollisesti. Kulmien alun pitäisi olla samassa linjassa kuin nenänpieli eli jos laitat kulmakynän pystyyn nenänpielestä ylöspäin, saat alkukohdan paikannettua. Jos kulmat ovat liian kaukana toisistaan ilme näyttää hiukan hämmästyneeltä.
Kulmien loppukohta määräytyy niin ikään kynän avulla, laita kynä nenänpielestä silmän ulkonurkkaa kohti niin kulmien pitäisi loppua sille linjalle. Ei tätä harjoitusta tarvitse tehdä kuin kerran pari, niin se jää muistiin.

Kulmat väritetään hyvin kevyellä kynän piirrolla karvojen suuntaisesti eli ikäänkuin tekisit itse microblading-karvoja. Missään nimessä ei kannata vetäistä vain yhtenäistä viivaa alusta loppuun, se näyttää oudolta. Hienovaraisesti piirretyt kulmat näyttävät siltä kuin ne olisivat aidot eikä kukaan kiinnitä niihin huomiota.

Luonnolliset kulmat - ilme piristyy ja selkiytyy
KULMIEN MUOTOILUUN LIITTYVÄT MUST -TUOTTEET

Yksi tärkeimmistä tuotteista ovat kulmaharja ja se löytyy monien kulmakynienkin päästä. Sillä harjataan kulmia ennen meikkaamista ja sen jälkeen.
Ja sitten kynän juuri oikea sävy. Parhaat sävyt, mitä itselläni on ollut käytössä on Lumenen kulmakynä nro 2, mutta sen sävy on uudistuksen jälkeen muuttunut hiukan tummemmaksi, silti se on hyvä yleisväri, joka käy useimmille suomalaisille. Kikon kulmakynä nro 4 Light Chestnut and Blonds on ehdottomasti paras mitä tiedän. Siinä ei ole yhtään punapigmenttiä ja se on myös riittävän vaalea ruskea. Kuvissa on käytetty tätä kynää.
Kulmien muotoilugeeli pitää meikatut kulmat ruodussa ja väritön sävy on hyvä yleisväri, sillä se sopii kaikille. Max Factorin geeli on riittävän tuhtia pitoon, levittyy hyvin eikä näy yhtään.

Tässä on siis oleellisimmat tuotteet millä saa kulmat kuntoon. Paljon muitakin on tarjolla, mutta näillä kannattaa aloittaa meikkaaminen.

Max Factor Kulmakarvageeli - luonnollinen loputulos
Vaikka olisi hyvinkin runsaat ja leveät kulmat, mielestäni niitäkin kannattaa hiukan siistiä. Ylimääräiset irtokarvat ainakin alapuolelta pois ja useinmiten olisi hyvä muotoilla niitä myös hiukan siipimäisiksi. Usein siihen auttaa muutamankin karvan nyppiminen. Se antaa heti raikasta ja huoliteltua olemusta kasvoille.
Jos nyppimisen tekee kosmetologi, niitä pitäisi sen jälkeen jaksaa nyppiä itse, jotta saa muodon säilymään hyvänä. Mulla on tapana katsoa muutaman päivän välein suurentavalla peilillä ja nyppäistä  karvanalut heti tuoreeltaan pois.

Kulmat on mielestäni yksi kaikkein tärkeimpiä juttuja meikkaamisessa sekä myös koko ilmeen kirkastamisessa. Itse meikkaan ne aina, joka päivä, vaikken muuta laittaisikaan. Esimerkiksi tänään mökillä on ollut ihanan aurinkoinen päivä enkä tehnyt aamulla meikin suhteen muuta kuin piirsin kulmat kuntoon. Heti tuli pirteämpi ja reippaampi olo vähän nuukahtaneen tilalle.

Jos sinulle tulee mieleen mitä tahansa kysymyksiä, niin kysy ihmeessä. Yritän vastailla parhaani mukaan :)

Maarit


tiistai 1. elokuuta 2017

Mekossa edes kerran kesässä...

Tänä kesänä ei ole paljoa tarvinnut lomamekkoja, kesämekkoja eikä kukkamekkojakaan. Silti ostin yhden jo heti alkukesästä, enhän tiennyt yhtään kuinka lämmin tästä kesästä olisi tulossa.
Kirjoitin tässä jutussani kesäkuun alussa ihanasta Odd Molly -mekkolöydöstäni. En mitenkään luokittele itseäni tämän brändin tyyppiseksi, mutta heillä on kyllä ollut mallistoissa muutamia kivoja vähemmän romanttisia vaatteita, lähinnä mekkoja ja puseroita. 
Tässä materiaali on todella ohutta ja tiivistä puuvillaa. Pohjaväri on luonnonvalkoinen ja kuviot hailukan sinisiä. Siitä tulee mieleen englantilaiset kevyet ja laadukkaat Liberty-kankaat ja se onkin päällä ilmava ja kivan tuntuinen. 






Puen mielelläni tämän kanssa reippaat ja ehdottomasti matalat kengät: Converset, lenkkarit tai sandaalit. Näin nitistetään liika romanttisuuskin. Tämä on kiva myös farkkujen parina ja lisää käytettävyyttä myös kylmemmällä ilmalla.



Olemme olleet koko kesän Suomessa, eikä kovin montaa kertaa ole mekossa tarjennut, mutta tämä on omiaan myös talven lomamatkoille. Aasian suunnalla just tämmöisille on tarvetta eikä näitä löydy kaupoista talviaikaan. Siinähän olikin jo hyvä syy tällekin ostokselle...

Mites siellä, tykkäätkö yhdistää farkkuja mekon kanssa!

Maarit







perjantai 28. heinäkuuta 2017

Kosteus on iholle hyväksi - aina!

Jos olet reissannut Aasiassa, olet varmaan kiinnittänyt huomiota ihon pehmeään ja hyvään kuntoon aina matkan jälkeen. Ilma on siellä hirveän kosteaa, mistä iho kiittää mutta hiukset eivät. 
Kosteus on iholle hyväksi. Jos aikuisen pitäisi valita yksi asia, millä kriteerillä valitsee hoitotuotteet kasvoille, ehdottaisin kosteutta.



Mutta ns peruskosteusvoiteiden sijaan on hyvä käyttää tuotteita, missä on mukana ainesosia ihon kiinteyttämiseen, täyteläistämiseen ja juonteiden pehmentämiseen, eli anti-aging tehoa. Kuten monet blogiani pidempään lukeneet tietävät, uskon hyaluronihappoon. Se on yksi tehokkaimmista ihon kosteuttajista, sillä se sekä säätelee veden haihtumista iholta että toimii kosteusvarastona. 

Blogin kirjoittamisen myötä olen saanut tilaisuuden testata ja kokeilla apteekeissa myytävää Lierac-hoitosarjaa, josta olin kuullut, mutta jota en ollut kokeillut. Siitä löytyy Hydragenist-linja, joka perustuu ihon kosteuttamiseen ja täyteläistämiseen Hydra O2-yhdisteellä, jossa hyaluronihapolla on iso rooli.

Yksi suosikkivoiteistani on sarjan SOS Balm -voide, Ihon täyteläisyyden palauttava kosteuskylpy. Se on aika jämäkkää purkissa, mutta levittyessään iholle se pehmenee superhoitavaksi ja raikkaan balmimaiseksi. Takuulla ei ihoa kiristä, kun tätä unelmaa levittää kasvoille. 


Sarjaan on nyt tullut ihania uusia tuotteita, jotka sain testiin kesän kynnyksellä. Suihkepullossa oleva on Moisturizing Morning Mist on kosteuttava ja silottava kevyen geelimäinen hoitoneste, jota suositellaan aamun ensimmäiseksi kosteuttajaksi puhdistuksen jälkeen. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että yön aikana iho menettää runsaasti kosteutta ja on aamulla usein samean ja tunkkkaisen näköinen, ja kosteus palauttaa sen heleyden ja sileyden. Tästä on täälläkin havaintoja! Entäs siellä?


Toinen kiinnostava uutuus on Nutri-Plumping Balm, ravitseva ja täyteläistävä huulivoide. Huulissa on vähemmän kosteutta kuin muualla kasvojen ihossa ja siksi niiden kosteustasapainosta on pidettävä huolta. Iän myötä täyteläisyyskin tuntuu häviävän ja juuri näihin tämä on ratkaisu. Kuten muissakin sarjan tuotteissa, tässä on kudosten happipitoisuutta lisäävää Hydra O2 -yhdistettä (hyaluronihappo, vitamiinikivennäistiiviste ja vermonian lehdet).
Pehmeää voidetta on todella kätevä kuljettaa mukana ja annostella suoraan kynämäisestä hylsystä. Ja kun tuo pakkauskin on niin kaunis, sitä pitää mielellään esillä. Roosansävyinen on jännä väri, sillä siinä on käytetty sellaista pH-teknologiaa, joka muuttaa sen huulilla kevyen roosahtavaksi sävyksi - jokaisella vähän erilaiseksi, riippuen huulten pH-arvosta. Kiva idea joka toimii.


Hydragenist Seerumi on sarjan tehokkain ase, kun haluat maksimoida ihon kosteuden ja tarvitset kiivaasti täyteläisyyttä. Siinä on peräti 15 % Hydra O2:ta ja 10 % NMF:ää eli luonnollista kosteustekijää. Kun tämän yhdistää sarjan kosteuttavaan voiteeseen, iho alkaa tuntua selvästi tasaisemmalta päivä päivältä eikä kuivuuden aiheuttamia ryppyjä näy.
Tämä seerumi on tunnultaan pöyristyttävän ihana: se on vaaleanpunaista kuultavaa, vähän geelimäistä ja iholla samettisen pehmeä ja hoitava. Ja se tuoksu! Tämän raikkaampaa ei olekaan!

Kuten tästä hehkutuksesta varmasti ilmeni, olen ihastunut tähän sarjaan ihan täysillä. Pintakuivalle iholleni nämä sopivat hirveän hyvin silloin, kun ihoni huutaa kosteutta. Tämä tarjoaa myös nautinnollisuutta kaikille aisteille.

Ulkona sataa ja on lämpimän happiraikas ilma - oikeastaan ihanaa sekin.

Maarit