lauantai 25. maaliskuuta 2017

Romantiikkaa - ja vähän sinistä






Minusta tuntuu, että olen usein aika rationaalinen ja funktionaalinen pukeutuja... Olikohan nuo nyt ihan oikeita sanoja... Mutta siis tarkoitan sitä, että pukeudun lämpimästi, koska palelen niin helposti. Tykkään sporttisesta ja raikkaasta tyylistä, se on luuytimessäni. Käytän usein mustaa, koska se on niin käytännöllistä ja niitä on helppo yhdistellä. 

Nyt kuitenkin heittäydyin ihan vallattomaksi ja ostin tuon romanttisen hulmuavahelmaisen mekon. Näin sen Indiska-tyyppisen liikkeen ikkunassa enkä voinut kävellä ohi... Se on ihanan tiivistä mutta ohutta puuvillaa. Sinisen lisäksi siinä on oliivinvihreää; helma on rypytetty runsaaksi ja yläosa on hyvin istuva ja olkaimet ovat riittävän leveät niin, että sitä voi pitää kaupunkikäytössäkin. 
Meille on tulossa neljän sukupolven naisten Kreikanmatka toukokuussa (äitini, tyttäreni sekä pikkutytöt), ja jotenkin näin nämä hulmuavat helmat siellä paahteisen auringon alla zorbaksen soidessa taustalla - ihanan Kreikan sinisissä maisemissa. 

Kyllä väriä - ja romantiikkaa - pitää olla elämässä - eikö vain!

- Maarit

torstai 23. maaliskuuta 2017

Ojen - valkoinen kylä vuorilla

Olin suunnitellut, että tällä matkalla haluaisin käydä katsomassa pieniä valkoisia kyliä, jotka täplittävät vehreiden vuorten kylkiä. Pari päivää sitten suunnittelimme reissua Cabopino-rannalle, minä ottamaan aurinkoa ja mies leijasurffaamaan. Tuuli olikin yllättäen sillä suunnalla niin kova, ettei sinne pystynyt jäämään, joten päätimme lähteä katsomaan Mondan kylää, missä kuvattiin Vain elämää ohjelman uusin jakso.

Lähdimme ajamaan Marbellasta ylöspäin, ja noin puolessa välissä matkaa eteemme aukesi laakson reunalla Blanka ja Albujata kukkuloiden kupeessa valkoinen talorypäs - Ojenin kylä. Siis sinne. Ensifiilis kylästä oli hiukan ankea, ei ihmisiä eikä mitään liikettä. Olemme usein törmänneet samanlaiseen sulkeutuneisuuteen ja uneliaisuuteen ennenkin paikoissa, missä ei ole turisteja.











Autoilu ja parkkipaikan löytäminen oli melko haastavaa pikkuruisilla mutkaisilla ja jyrkillä raiteilla. Samalla tulikin nähtyä kertaheitolla koko kylä. Parkkipaikka löytyi ja lähdimme tarpomaan kapeita kujia pitkin. Hiljaista oli, meidän lisäksemme siellä oli yksi turistipariskunta ja muutama paikallinen vilahteli siellä täällä. Mutta miten viehättävä ja aito kylä se olikaan! Ja nuo viherkasvit talojen seinustalla!
On ihme, miten tämä onkaan säilynyt näin koskemattomana, sillä tänne on matkaa Marbellasta vain n. 15 km! Nämä ovat parhaita kohteita ja lyövät mennen tullen Mijaksen tapaiset turistirysät.

Kirjoitan erikseen jutun upeasta Mondasta parin päivän kuluttua.

Päivittelen INSTAGRAMIIN lähes joka päivä jotain uutta tältäkin matkalta, tule seuraamaan...

- Maarit

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Joogaa with the view

Tämän upeampia ei voi joogasalin maisemat olla!
Aivan lähellä asuntoamme järjestetään kolme kertaa viikossa rantajoogaa, minne voi mennä ilman sen kummempia ilmoittautumisia. Pääsin tänään sinne ensimmäisen kerran sairastelun jälkeen, ja nyt ne on naulittu kalenteriin niin, ettei mikään meno mene niiden edelle.


Tunti oli yllättävän rankka, sillä aurinko porotti kuumasti eikä kunto ehkä ollut ihan vielä normaali. Niin vain kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa päällä seisomistakin - tuettuna tosin, mutta silti. En ole kuitenkaan ihan vielä valmis kokeilemaan sitä itsekseni... 
Hiekka oli niin pehmeä alusta, että se haastoi tasapainoilua, mutta ei haittaa. Ja katse harhaili tuon tuosta merelle, mutta ei haittaa sekään. Tämä oli joogaa kaikille aisteille!



Tunnin jälkeen kävelin hissukseen vesirajaa pitkin takaisin asunnolle. Kuvailin ja ihailin taas matkan varrella kaikenlaista eikä oikein millään olisi malttanut kavuta sisälle. Täydellinen joogasessio.



- Maarit

lauantai 18. maaliskuuta 2017

DIY vajaamittaiset housut x 3 asua

Ostan aina matkoilta hauskoja postikortteja ja tämä on Malagan tuliainen. Jotenkin se vaan sopi mielestäni tähän jutun aiheeseen aloituskuvaksi.


Mainitsinkin aiemmassa postauksessa, että lyhensin pellavahousut tätä matkaa varten vajaamittaisiksi. Olen kyllä käyttänyt lyhyitä farkkuja, mutta nyt vasta innostuin ajattelemaan kesäkäyttöön leveämpilahkeisia housuja. 
Mulla on ollut muistaakseni jo toissa kesästä lähtien mustat pellavahousut, jotka istuvat ylhäältä hyvin, mutta jotenkin pitkät lahkeet ovat näyttäneet kummallisilta liehukkeilta. Päätin lyhentää ne, ja niistä tulikin ihan suosikit tällä reissulla. Olen käyttänyt niitä kolmen eri pituisen yläosan kanssa, ja tässä on muutamia kuvia miltä ne näyttävät.


Tämä ainakin 10 vuotta vanha hiukan A-linjainen Second Female Nightin yläosa sai taas ihan uuden elämän, kun noita pussihihoja on taas ilmestynyt kevään ja kesän mallistoihin. Sen pituus on n 7/8 eli reiden puoliväliin. Tämä näyttää leveämpien ja lyhyiden housujen kanssa paljon paremmalta kuin ihan kapealahkeisten. Olen huokaissust monesti, että onneksi en ole myynyt tätä kirpparilla.
Jostain ihmeestä lensi roskakin tuohon polven päälle, eikä huomattu ollenkaan...


Tässä on polvipituinen musta pellavamekko, ja sekin toimii ihan ok. Tämä ei välttämättä ole suosikkini, mutta on oiva yhdistelmä silloin, kun tarvitsee vähän enemmän lämmikettä päälle. Ja usein täällä onkin tuullut niin reippaasti, että tätäkin olen käyttänyt paljon.



Omaa silmää miellyttää eniten tämä pitkä trikoomekkoasu, jonka alta näkyy vain vähän lahkeita. Tykkään, että matalat sandaalit on paras kenkämalli tämän kanssa. Ostin noi sandaalit täältä Oyshosta, ja vähän muutakin; niillä on todella kivat mallistot tänä keväänä.

Kotona odottaa sitten vielä Balmuirin näitäkin leveämpilahkeiset pellavanväriset housut, ja ajattelin lyhentää nekin. Vaikka olen niin tykännyt leveistä pellavahousuista, en ole osannut käyttää niitä enkä viihtynyt niissä. Sopivat ehkä paremmin pitkille...

Oletko sinä jo löytänyt tämän housumallin?


Kuvaajan ensivisitti blogiin. Hyvä salakuva, koska pääsi esittelemään mustaa asuaan tyylipostaukseen <3.

- Maarit










tiistai 14. maaliskuuta 2017

Nopea tuoretomaattikastike ja kokkailua Espanjassa

Matkan päällä yksi tärkeimmistä ja kivoimmista päivän askareista on ruoanlaitto. Meillä on aina näillä pidemmillä reissuilla vuokra-asunto, missä on keittiö. Se kuulostaa tosin paremmalta kuin mitä onkaan. Keittiötarvikkeet on ihan mitä sattuu, ruokailuvälineet lähes eri paria ja lautaset on niin rumia, ettei juuri viitsi kuvata niitä. No, kaikkeen sopeutuu ja tämä on vuokrakämppien todellisuutta Espanjassa. Onhan meillä kuitenkin upea 180 asteen merinäköala - eihän sitä kaikkea voi saada. Argh.


Tämä ei silti ole yhtään vähentänyt innostustani kokkaamiseen. Olemme aina matkan alussa käyneet muutamia kertoja ulkona syömässä ja sen jälkeen vain silloin tällöin. Jotenkin sekin puuduttaa pitkän päälle. Pääasiassa teemmekin kaikki ruoat itse asunnolla, ja onhan se aivan ihanaa syödä partsilla meren pauhatessa nenän alla. Tosin tänään se on pauhannut niin hurjalla vauhdilla, että ulos ei ole ollut mitään asiaa. Eikä senkään puolesta, että olen edelleen kipeä, mutta eiköhän antibioottikuuri ala vähitellen vaikuttamaan, että saadaan mummo kuntoon.

No, mitäs me ollaan täällä kokkailtu?




Useimpina päivinä pyöräytetään lounaaksi salaatti. Salaattilajikkeita ja vihanneksia on hyvä ja laaja valikoima, sipulit makeita ja mehukkaita. Lisukkeeksi on ollut vaihtelevasti tonnikalaa tai paistettua broileria. Varsin yksinkertaista, mutta hirveän paljon maukkaampaa kuin Suomessa, johtuneeko salaattien laadusta vai mistä? Mies sanoikin, että hänelle kasvaa tällä menolla kohta pupun korvat ;)

Asunnoissa ei ole mitään mausteitakaan valmiina, joten kaikki pitää hankkia itse. Hyvin on pärjännyt ihan perusmaustamisella: oliiviöljy, sokeri, sormisuola, mustapippuri, valkoviinietikka, sitruuna, persilja ja korianteri. Niin, ja valkosipulia tietty. Ja hyvin on toiminut kaikkien kanssa.

Muuten ollaan aterioilla syöty pääasiassa kalaa ja erilaisia mereneläviä. Kalat fileerataan ja suomustetaan kaupassa ostohetkellä ja olen paistanut niitä pannulla oliiviöljyssä. Lisukkeeksi salaattia, vihanneksia ja vaikkapa pestopastaa.

Isoja rapuja on valmistettu valkosipuliöljyssä ja sinisimpukoita keitetty valkoviinissä. Kyytipoikana alakerran kaupassa paistettua rapeakuorista patonkia ja aiolia.


Olen aivan hullaantunut munakoisoihin ja niitä olenkin paistanut usein pitkinä siivuina. Reippaasti öljyä, vähän sormisuolaa, valkosipulia ja persiljaa. Niitä on paistettava niin kauan että ne saavat kunnon ruskean paistopinnan ja pehmenevät lähes hajoamispisteeseen.

Makeaa varsiparsakaalia (en tiedä onko tuolla muuta nimeä) saa täältä nyt hyvin, ja se on mehukkaan makeaa nopeasti kiehauttamalla tai höyryttämällä. Keitin noita 4 minuuttia ja niistä tuli sopivan al dentejä.


Tämmöinen dinner valmistui tänään: tuoretortellineja chilimaustetulla tomaattikastikkeella (resepti alla), nopeasti paistetut sitruunalla mausteut broilerinfileet, parsaa ja paistettua munakoisoa. Tykkään valtavasti monesta eri mausta koostuvasta ateriasta, että lautasella on kaikenlaisia eri sorttisia makuja. Ja aina jossain pitää tietty olla valkosipulin huuma.

KIRSIKKATOMAATTIKASTIKE

Kuullota oliiviöljyssä 1 tuore tai kuivattu pieni chili ja pari valkosipulin kynttä. Lisää ruokalusikallinen tomaattipyrettä sekä teelusikallinen sokeria.
Halkaise kirsikkatomaatit ja lisää pannulle, paista hiljalleen kunnes ne pehmenevät ja päästävät mehua kastikkeeseen. Mausta sormisuolalla ja mustapippurilla.
Lisään joskus lorauksen balsamicoa.

Koska nämä keittiöt ovat mitä ovat, mitään liian monimutkaista ei viitsi tehdä ja usein yksinkertaiset raikkaat maut ovat niitä parhaita. Syntyyhän niitä herkkuja näinkin, kun hellassa on neljä levyä ja riittävästi pannuja ja kattiloita. Ja niitä onneksi on täällä ollut.

Olen päättänyt olla surkuttelematta näitä puutteita, sillä olemme täällä Espanjassa nauttimassa keväisistä ilmoista, auringosta ja niiden mukanaan tuomasta ulkoilmaelämästä ja kaikesta muusta mukavasta, mitä arki täällä tuo mukanaan. Ja olemme kiitollisia siitä, että meillä on nyt mahdollisuus tähän kaikkeen. Näillä mennään.

Astianpesukonetta täällä ei ole. Siksi onkin pidetty tiukasti kiinni käsitiskivuoroista, ja tänään on mun vuoroni tiskata. Joten hommiin.

- Maarit


lauantai 11. maaliskuuta 2017

Iloiset miehet baarissa

Tässä pieni kuvamatka eiliseltä kävelylenkiltä. Kun on vauhti päällä, viiletän kilometritolkulla rantabulevardia pitkin. Eilen lähdin verkkaisemmalle lenkille kohti Fuengirolan keskustaa. Mulla on monia eri reittejä haahuilla sinne pikkukatuja pitkin. Meiltä Torreblancasta sinne on vajaa 3 km. Kun poikkeaa vilkkaalta ns Bussikadulta yhden korttelin verran, siellä onkin miellyttävän rauhallisia pieniä kotikatuja, joita parikerroksiset asuintalot reunustavat. Siellä täällä kivijalassa on kauppa tai baari. Ja paikalliset ovat enemmän kuin innokkaita pääsemään mukaan kuvaan.







Kävelylenkin levähdyspisteeksi on muodostunut Plaza Reyes Católicos aukion nurkalla sijaitseva Santonio-kahvila. Se on sen verran sivussa - onneksi - että turistit eivät sitä vissiin huomaa, ja pääosin siellä istuskelee paikallisia vanhempia rouvia ja herroja nauttimassa virkistäviä juomia, joten sulahdan mainiosti sinne joukkoon. Tällä aukiolla on myös upea vanhaan kaupungintaloon rakennettu hotelli Casa Consistorial. 







Ei uskoisi istuvansa Fuengirolan keskustassa, kun katselee näitä kauniita valkoisia taloja, joiden lomassa palmut taivuttelevat laiskasti oksiaan ja appelsiinipuut roikottavat painavia oksiaan.

Aurinkoista viikonloppua!

Maarit

torstai 9. maaliskuuta 2017

Asuvinkkejä maaliskuiselle matkalle

Koska olen itse niin kova lukemaan kaikenmaailman vinkkejä ties mistä aihealueesta, niin ajattelin, että ehkä teitäkin kiinnostaa muutamat pukeutumiseen liittyvät ajatukseni.
Painorajoitukset ovat nykyään tiukkoja emmekä ole halukkaita maksamaan ylikiloista. Usein ne ovat turhia liian innokkaan 'jos tartten vielä tuotakin' -ajatuksen siivittäminä pakattuja lisäkiloja.

Yritän noudattaa näitä ohjeita pakatessani Eurooppaan suuntautuvalle reissulle. Tällä Espanjanmatkalla meillä on pesukone käytössä, mikä helpottaa ja keventää valtavasti pakkaamista, mutta nämä samat vinkit sopivat myös lyhyemmälle matkalle. Ja ah, miten mieltä lämmitti taas sekin, että mukana on monia useita vuosia vanhoja vaatesuosikkejani!
Voin silti sanoa, että ei se aina onnistu meikäläiseltäkään - lähes joka matkalla on mukana jotain aivan turhaa.

# Varaudu viimaan ja viileään

Nyt on jo huomattu, että vaikka täällä päivät ovat osittain jo kuumiakin, illat voivat olla viileitä, kun kevätaurinko laskee. Ja koneessa on aina kylmä - ainakin minulla. Itselläni on aina mukana Balmuirin lämmin huivi sekä kevytuntuvatakki. Tämä kuva on otettu vuosi sitten tammikuussa Thaimaan reissulle lähtiessä ja lähes samat vaatteet on nytkin matkassa. Musta on aina varma ja tyylikäs valinta, eikä siinä näy tahrat.
Asunnot Espanjassa ovat järkyttävän kylmiä tähän aikaan vuodesta, joten villasukatkin kannattaa pitää aina mukana. Ja niitä on käytetty.


Nyt otin mukaan ainoaksi tuulenpitäväksi takiksi tämän S'MaxMaran hupullisen kääntömaiharin. Se on kevyt ja harmaanbeige väri sopii neutraalina yhteen kaikkien kanssa. Sen voi myös kääräistä olkalaukkuun tarvittaessa.


# Opettele kerrospukeutuminen

Kerää kaapistasi sellaisia vaatekappaleita, mitä voit kerrostaa. Esimerkiksi toppi+paitis+neuletakki.
Tai mekko/tunika+housut+neuletakki.
Tämä sininen paitis, mistä teinkin jo yhden postauksen täällä, on ollut erinomainen valinta. Olen laittanut sen päivällä ulos lähtiessäni topin päälle, jolloin se on korvannut villatakin, mutta ei ole niin kuuma.
Itse levitän vaatteet sängylle ennen laukkuun laittamista, että näen kerralla kaikki mitä olen hamstraamassa. Siitä on helppo poistaa, vaihtaa tai lisätä osasia.


# Neutraalit värit - eikä lainkaan tylsät

Kiitän aina pakkausrumbaan ryhtyessäni sitä, että kaapissa on melkoisen hillitty ja neutraali värivalikoima. Se ei silti tarkoita yksitoikkoista, päinvastoin. Kyse on siitä, että on erilaisia vaatekappaleita, eikä kymmentä samanlaista valkoista t-paitaa. Näitä on helppo yhdistellä keskenään ja lähes kaikki sopii kaikkien kanssa. 




# Ajattele asusteita

Kengistä tulee yllättävän paljon painoa, joten kannattaa miettiä tilanteet missä mitäkin käyttää. Lämmin, iso kaulahuivi, ohuempi asustehuivi, sopivat käsilaukut kohteen mukaan ja kengät. Myös niitä kannattaa miettiä tarkoin. Kannoin ennen mukanani painavia nahkaisia käsilaukkuja, mutta en enää.


Iltaisin lompakko ja puhelin mahtuvat tähän pieneen SeeByChloen olkalaukkuun. Ostin tämän ihan itse itselleni lahjaksi alkuvuodesta, ja se on ilahduttanut täälläkin päivittäin.


Ja päivisin, jolloin kamera on lähes aina mukana, käytän tätä Marimekon uutta kevytlaukkua. Sinne sujahtaa myös vesipullo, ja neuletakkikin tarvittaessa.

Kenkinä on vain mustat Niken lenkkarit, valkoiset Converset ja parit sandaalit. Toiset rannalle ja toiset kävelyyn.

# Housuilla on väliä

Yhdet vaaleaksi pestyt farkut, yhdet kapeat mustat ja yhdet ilmavat pellavaiset leveämpilahkeiset. Pellavahousuista ei ole vielä mitään kuvaa, sillä lyhensin ne juuri ennen lähtöämme vajaamaittaisiksi ja niistä tulikin yllättäen suosikkihousut! Kuvaan niitä tässä lähipäivinä ja teen sitten erillisen postauksen.


Kun pakkaa viisaasti, jää parhaassa tapauksessa muutama kilo tilaa mahdollisille ostoksille, sillä täällä on kaikenlaisia vaatehoukutuksia runsaasti tarjolla. Yksi suosikkikaupoistani on muuten edullinen Oysho, joka on muuttanut konseptiaan parempaan suuntaan, ja nykyään sieltä saa myös ihania urheilutamineita hurmaavien alusvaatteiden lisäksi.
Olen huomannut useasti sen, että kotona sitä kuvittelee vaihtelevansa joka päivä eri asuja. Tosiasiassa helteellä on ne muutamat suosikit ja illalla haluaa pukea lämpimästi ne muutamat mitä on mukana.

Me reissaamme aika reippaasti ja rennosti, joten mukana ei ole koskaan mitään ns juhlavaa. Oma siistimpi tyylini voi koostua farkuista ja valkoisesta paidasta ja kivoista korviksista.

Miten sinä pakkaat ja suunnittelet, olisi kiva kuulla sinunkin vinkkejäsi?

Maarit